Muutosesitys alkuluokkatoiminnan säilyttämisen puolesta

Nurmijärvi on valtakunnallinen edelläkävijä alkuluokkatoiminnan pilotoinnissa ja sen kehittämisessä. Tällä hetkellä, kun Nurmijärvellä ollaan tekemässä päätöstä kokeilun alasajosta, niin samanaikaisesti muissa kunnissa ja kaupungeissa ollaan ottamassa vasta ensimmäisiä askelia joustavan alkuopetuksen kehittämisessä.

Viime kesän Nuuka-päätöksen jälkeen sivistyslautakunta on arvioinut alkuluokkatoiminnan alasajon vaikutuksia eli tehnyt ennakkovaikutusten arvioinnin, kuten hyvään päätöksentekoon kuuluu. Tätä edellytti myös valtuusto Nuuka-päätöksessään, eli lautakunta on toiminut valtuuston päätöksen mukaisesti. Perusopetuksen tämänhetkiset haasteet eivät varmasti ole kenellekään meistä päättäjistä vieraita. Viimeksi viime viikolla Asian ytimessä -ohjelmassa keskusteltiin siitä, kuinka erilaisilla taidoilla ekaluokkalaiset aloittavat koulun. Myös lasten oppimisen tuen tarve on kasvanut voimakkaasti. Tällä hetkellä joka neljännellä koululaisella on koko tehostetun tai erityisen tuen tarve.

Sekä perusopetuksessa että varhaiskasvatuksessa kipuillaan tällä hetkellä vakavan henkilöstöpulan kanssa. Ongelma on valtakunnallinen, mutta etenkin pääkaupunkiseudun kunnat kilpailevat keskenään kelpoisesta työvoimasta. Nurmijärvellä kunnallisessa varhaiskasvatuksessa 60 % varhaiskasvatuksen opettajista on kelpoisia tehtävään. Yksityisessä varhaiskasvatuksessa tilanne on vielä heikompi. Myös perusopetuksessa on pulaa kelpoisista opettajista ja erityisopettajista. Samoin varhaiskasvatuksen tiloista on jatkuva pula.

Alkuluokkatoiminta mahdollistaa moniammatillisen tuen omaan työhön ja sen kehittämiseen. Jos sinä olisit varhaiskasvatuksen tai opetuksen vastavalmistunut ammattilainen, niin millaiseen kuntaan hakeutuisit töihin? Sellaiseen, jossa ollaan kehityksen kärjessä vai sellaiseen, jossa otetaan takapakkia ja leikataan resursseista?

Oma näkemykseni on, että joustava alkuopetus on tullut jäädäkseen. Näin voimme tarjota lapsille yhdenvertaisen mahdollisuuden osallistua esi- ja alkuopetukseen omassa lähikoulussa. Samalla toteutuu lain velvoittama yhteistyö esi- ja alkuopetuksen välillä. Alkuluokkatoiminta on yksi tapa toteuttaa tätä yhteistyötä muiden joukossa, niin pienemmissä kuin isommissakin kouluissa. En lähde toistamaan sivistyslautakunnan perusteluja alkuluokkatoiminnan jatkamisen hyödyistä, mutta totean, että perusopetuksessa meillä on tähänkin asti ollut käytössä erikokoisia ryhmiä ja yhdysluokkia, jotka toteuttavat kunnassamme hyväksyttyä opetussuunnitelmaa. Jos vielä pohdimme keinoja, joilla voimme kilpailla kuntaan muuttavista veronmaksajista, niin yksi vaikuttavin tapa on taata varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen resurssit, millä saamme rekrytoitua kuntaan kelpoista henkilökuntaa, joka kehittää opetusta palvelemaan paremmin sekä lasten oppimista että tulevaisuuden työelämän tarpeita.

Muutosesitys (joka on sivistyslautakunnan 26.10.2023 59 § päätöksen mukainen sisältäen 13.11.2023 päivitetyn määrärahaesityksen):

Esi- ja alkuopetusta jatketaan Nurmijärven kunnassa yhdistelmämallilla. Mallin tavoitteena on, että alkuluokkatoiminta jatkuisi yksiköissä, joiden tilat ja toimintaympäristö mahdollistavat alkuluokkamallin kehittämisen edelleen.

Lukuvuosi 2024-2025 toimii siirtymävaiheena yhdistelmämalliin. Siirtymävaiheessa alkuluokkamallin käyttöä jatketaan nykyiseen tapaan niissä yksiköissä, joissa malli on tällä hetkellä käytössä, yksikön henkilöstön tahtotila tukee toiminnan kehittämistä ja tilaratkaisut tämän mahdollistavat. Lautakunnan saamien selvitysten perusteella tällaisia yksikköjä ovat Vendlaskolan, Syrjälän koulu (jos tilajärjestelyt mahdollistavat), Harjulan koulu, Röykän koulu, Metsäkylän koulu, Valkjärven koulu, Karhunkorven koulu, Nukarin koulu, Lepsämän koulu ja Palojoen koulu. Uotilan koulun osalta selvitetään joulukuun kokoukseen mennessä, onko toiminnalle edellytyksiä esim. tilajärjestelyillä.

Vuoden 2024 aikana valmistellaan yhdistelmämallin toteuttamisen periaatteet, joiden pohjalta alkuluokkamallin käyttö määräytyy lukuvuodesta 2025-2026 alkaen. Periaatteissa linjataan myös, kuinka alkuluokkamallin toteutusta kehitetään ja sen tuloksia mitataan ja arvioidaan.

Vuoden 2024 talousarvioon lisätään sivistystoimialalle yhdistelmämallin siirtymävaiheen toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset kattava lisämääräraha, vuodelle 2024 280 900 euroa ja vuodelle 2025 393 260 euroa.

Puhe pidettiin valtuuston kokouksessa 15.11.2023, pykälä 72

Äänestyksen tulos:

JAA = kunnanhallituksen esitys alkuluokkatoiminnan lopettamisesta

EI = Virpi Korhosen esitys

Äänestyksen tulos:

JAA 24 ääntä

EI 23 ääntä

TYHJÄ 3

POISSA 1

Äänestyksen tuloksena kunnanhallituksen esitys voitti äänin 24–23–3, eli yhden äänen erolla Nurmijärvellä päätettiin luopua alkuluokkatominnasta.