Ajatuksia hyvinvointilautakunnan roolista kunnallisessa päätöksenteossa

Alkuvuodesta 2025 Nurmijärvellä keskusteltiin hyvinvointilautakunnan yhdistämisestä sivistyslautakuntaan, jolle perustettaisiin hyvinvointijaosto. Tässä kirjoituksessa pohdin ehdotuksen vaikutusta sekä sivistyslautakunnan toiminnan että hyvinvointilautakunnan roolin vahvistamisen näkökulmasta.

Sivistyslautakunta kokoontui viime vuonna 11 kertaa. Kokousten kesto oli pääsääntöisesti n. 3 tuntia, useasti ylikin. Lautakunnan vuosikelloon liittyvien päätösten lisäksi käytimme runsaasti aikaa mm. Klaukkalan minipalveluverkon ja NYK-lukion lausuntojen valmisteluun kuulemalla asiantuntijoita ja käymällä keskustelua lautakunnan jäsenten kesken. Lisäksi olemme toteuttaneet minityöpajoja useiden valmisteluun tulevien asioiden, kuten oppilaaksiottoalueiden muuttamisen osalta. Olemme myös pohtineet keinoja kelpoisen henkilökunnan että tilojen riittävyyden turvaamiseksi, joista olemme kuulleet selvityksiä ja selostuksia. Koulutulipaloja emme onneksi enää ole joutuneet sammuttamaan, mutta varhaiskasvatuspaikkojen suhteen tilanne on ollut erittäin kriittinen, koska pienten lasten varhaiskasvatuksen osallistumisaste on noussut vuosi vuodelta. Myös päiväkodit ovat Nurmijärvellä todella huonossa kunnossa.

Sivistystoimen alainen varhaiskasvatus ja opetus ovat keskeinen osa lasten ja nuorten hyvinvointia, mutta sitä rakennetaan myös vapaa-aikana ja kodeissa. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin voimakas polarisaatio ja kasvanut pahoinvointi, sekä siitä seurannut oireilu, näkyy selvästi sivistystoimen palveluissa. Esimerkiksi kiusaaminen ei ratkea ainoastaan koulussa toteutettavilla toimilla, vaan siihen tulee löytää kokonaisvaltainen ratkaisu. Koulujen kännykkäkiellot ovat vain jäävuoren huippu, kun pohditaan keinoja miten taata lapsille oppimisrauha ja mahdollistaa tarvittava tuki sitä tarvitseville. Sivistyslautakunnalla on nykyisellään täysi työ huolehtia varhaiskasvatus- ja koulutuspalveluiden riittävyydestä ja kehittämisestä. Näin ollen on hyvin epätodennäköistä, että sivistyslautakunnalla olisi riittävästi aikaa perehtyä hyvinvointiasioiden riittävän laajaan käsittelyyn, jos siirrämme hyvinvointilautakunnan asioita sen päätettäväksi.

Koen tärkeänä, että Nurmijärvellä panostettaisiin kuntalaisten kokonaishyvinvoinnin eli terveyden, turvallisuuden, työllisyyden, sivistyksen ja viihtyvyyden kehittämiseen. Hyvinvointilautakunnalla voisi olla tässä keskeinen rooli. Meillä on edessä valtavat koulu- ja päiväkoti-investoinnit, joiden suunnittelun yhteydessä tulee kuulla käyttäjiä eli sekä sivistystointa että muita sidosryhmiä, jotta tilat saadaan kokonaisvaltaiseen käyttöön illat ja viikonloput mukaan lukien. Tilojen monikäyttöisyys on suosittu teema vaaliohjelmissa ja juhlapuheissa, käytännön toteutus ei kuitenkaan ole yhtä mallikkaasti hoidettu. Osallistaminen voisi olla jatkossa hyvinvointilautakunnan keskeinen tehtävä tiiviissä yhteistyössä muiden vaikuttamiselinten kanssa. Malliesimerkki osallistamisesta on ollut Kirkonkylän kehittämissuunnitelman valmistelu, jonka asukastilaisuudet ja nettikysely keräsivät valtavasti osallistujia. Toinen onnistunut esimerkki oli Nurmijärven 250-juhlavuoden avustusten hakuprosessi, joka poiki toinen toistaan hienompia tapahtumia. Hyvinvointilautakunnalle voisi delegoida myös osallistavan budjetoinnin, mikä vahvistaisi sen roolia.