Vierailijoita

Käyntejä kotisivuilla:192766 kpl

Opettajien digitaidot hyvällä mallilla

Keskiviikko 29.3.2017 klo 15:43 - Virpi Korhonen

Kuntavaalien alla on käyty keskustelua digiloikasta ja Nurmijärven sivistystoimen valmiudesta tarjota sekä henkilöstölleen että oppilaille riittävät digitaidot ja laiteresurssit. Ohessa kunnan tieto- ja viestintätekniikan koordinaattori Harri Luttisen selvitys kunnassamme tehdystä perustyöstä:

Nurmijärven koulutuspalveluissa on panostettu vuosien ajan opettajien tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kehittämiseen. Opettajille on tarjottu ja tarjotaan koulutuksia sekä kunnan itse toteuttamina, ulkopuolilta ostettuina ja myös Nurmijärven koordinoiman Kuuma TVT-hankkeen kautta.

Vuoden 2015 alusta alkaen kouluilla on ollut käytössä digiagenttimalli, malli tuo kaikille kouluilla tutoropettajan, joka auttaa opettajia suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan teknologiaa hyödyntäviä oppimisprojekteja. Hallituksen Uusi perukoulu-hankkeen myötä kunta on saanut valtionavustusta agenttimallin laajentamiseen ja syksystä 2017 alkaen digiagenttina työskenteleviä opettajia on 10 kpl, jotka toimivat kiertävinä tutoropettajina. Digitaitojen lisäksi he tukevat kouluja uuden opetussuunnitelman mukaisen oppimisen toteuttamisessa.

Kuuma TVT-hanke on tarjonnut vuodesta 2012 alkaen vuosittain n. 150-250 nurmijärveläisopettajalle digitaitoja kehittävää koulutusta. Koulutukset ovat olleet monimuotoisia, niin koululle ja oppitunnille asti saapuvia (vrt. digiagenttien toiminta) kuin eri teemoihin liittyviä täsmäkoulutuksia. Lisäksi hanke on järjestänyt KuumaPop-tapahtumia, jossa opettajille on tarjottu erilaisia aiheeseen liittyviä työpajoja ja workshopeja.

Vuosittain kunnan opettajille tarjotaan tvt-koulutusta sekä työpäivän ulkopuolisina veso-koulutuksina että työpäivän aikana toteutettavina koulutuksia. Nämä koulutukset ovat painottuneet kouluille hankittujen työvälineiden kuten tablettitietokoneiden osaamiseen ja sähköisten oppimisympäristöjen (Edison, Office365, GSuite) käyttöön. Koulutukset ovat olleet erittäin suosittuja ja niitä pyritään toteuttamaan kunnan omien asiantuntijaopettajien voimin toiveiden ja mahdollisuuksien mukaan.

Koulujen toimintakulttuuri on kehittynyt vuosien mittaan ja koulujen toiminnan suunnittelussa otetaan huomioon digitalisuuden edistäminen. Kouluissa ei ole enää yhtä vastuuopettajaa vaan kehittämistyötä tehdään tiimeissä, jolloin osaaminen ja vastuu jakautuu. Esimiehet ottavat tvt-asiat huomioon kehityskeskusteluissa ja kouluissa määritellään opettajakohtaisesti osaamisen kehittämisen tarpeita sekä digitalisaatioon liittyviä opettajakohtaisia tavoitteita.

Koulujen tekniseen toimintaympäristöön on panostettu vahvasti. Kouluilla on kattavat toimivat langattomat verkot, päätelaitteiden suhde tämän vuoden hankintojen jälkeen on 1 laite/2,2 oppilasta mikä on valtakunnallisella tasolla hyvä taso.

Koulujen ja opettajien teknologisia valmiuksia, toimintatapoja, asennoitumista ja osaamista kartoitetaan säännöllisesti. Työvälineenä toimii Opeka-kysely, joka on valtakunnallinen Tampereen yliopiston ylläpitämä työväline. Opeka-kyselyä hyödynnetään myös opetus- ja kulttuuriministeriön työvälineenä toiminnan arvioinnissa. Maaliskuussa 2017 on parhaillaan menossa Opeka-kysely. Kysely tarjoaa jokaiselle opettajalle yhteenvedon omasta tilanteesta ja verrokkiluvut oman kunnan vastaavista opettajista sekä valtakunnallisen vertailuluvun. Vertailuluvut julkaistaan myös koulu- ja kuntatasolla. Kyselyn tulokset julkaistaan kevään aikana.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tvt, Nurmijärvi, sivistystoimi, Opeka

Kattava kouluverkko vai riittävät opetusresurssit?

Lauantai 25.3.2017 - Virpi Korhonen

Kuntamme toimintaympäristö tulee kokemaan parissa vuodessa ison muutoksen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden alueellistamisen myötä Nurmijärven kunnasta tulee pääasiassa sivistys- ja ympäristöpalveluiden tuottaja. Veroprosentistamme leikataan 12,5 prosenttiyksikköä, eli vuonna 2019 veroprosenttimme on 7, jos valtuusto ei ennen tätä päätä veronkorotuksista.

Väestömme vanheneva ikärakenne, hidastunut väestönkasvu ja sote-palvelujen siirtyminen maakunnan harteille kaventavat kunnan veropohjaa ja luovat palveluihin säästöpaineita. Tarvitaan osaavia, laaja-alaisia ja rohkeita päätöksentekijöitä, jotka osaavat tasapainottaa resurssit ja menot, jotta kuntamme selviää jatkossa perustehtävistään. Päätöksentekijöiden pitää tehdä valintoja toinen toistaan tärkeämpien asioiden välillä: asioita on pakko priorisoida ja kaikkea ei voida valita.

Viime syksynä valmistuneen Jyväskylän yliopiston tutkimuksen mukaan lasten ja nuorten oppimistulokset ovat heikentyneet koko maassa ja alueelliset erot ovat kasvussa. Niin kutsutun mahdollisuuksien tasa-arvon toteutuminen on tutkimuksen perusteella myös vaarassa: asuinpaikka ei saisi vaikuttaa opetuksen tasoon. Tiheästi asutuissa kaupungeissa on perinteisesti enemmän resursseja kuin maaseudulla. Resurssien puute näkyy mm. valinnaisaineiden kaventumisessa, ryhmäkokojen kasvamisessa ja opetusmateriaalien puutteessa.

Nurmijärvellä on nykyisellään laaja kouluverkko verrattuna väestömäärältään vastaavankokoisiin kaupunkeihin. Lisäksi koulukuljetuskustannuksemme ovat huomattavan suuret. Väestötilastoissa näkyvä oppilasmäärän väheneminen tulee nostamaan oppilaskohtaisia kustannuksia kaikissa koulussa.

Peruskoulun uuden opetussuunnitelman mukaan oppimisesta tulee yksilöllisempää eli oppimistavoitteeseen edetään aikaisempaa moninaisempia reittejä. Opettajilla tulee olla mahdollisuus oppilaiden yksilölliseen ohjaukseen ja ryhmäkoot tulee pitää riittävän pieninä. Samanaikaisesti oppilasaines on aiempaa eriytynyttä; samassa luokassa saattaa olla sekä kielellisiin ja sosiaalisiin taitoihin tukea tarvitsevia lapsia. Kapenevat opetusresurssit ovat merkittävin uuden opetussuunnitelman toteutumisen este.

Haetaanko tulevat säästöt palveluverkosta vai opetusresursseista? Tämän valinnan edessä on vuonna 2017 toimeensa ryhtyvä kunnanvaltuusto. Tämä arvovalintakysymys tulee koskemaan sekä perus- että lukio-opetusta. Jos päädytään nykyisen kouluverkon säilyttämiseen, johtaa se opetusresurssien leikkaamiseen kaikilta kouluilta. Käytännössä tämä tarkoittaa sekä suurempia ryhmäkokoja ja yhdysluokkia että vähemmän jakotunteja ja valinnaisaineita.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Nurmijärvi, kouluverkko, kuntavaalit 2017

Talouden sopeuttaminen edessä

Tiistai 5.4.2016 klo 23:01 - Virpi Korhonen

Eilen illalla Nurmijärven kunnanvaltuustolle esiteltiin palveluverkkotoimikunnan esitys vuosille 2017-2025 ajoittuvista sopeuttamistoimista. Tavoitteena oli laatia suunnitelma, jolla palveluverkko saadaan ylläpidettyä ilman kokonaisveroprosentin nostoa. On ennustettu, että sote-palveluiden lähtiessä kunnan harteilta tuleva veroprosenttimme on 6,5-7. Nykyinen veroprosenttimme on 19,50, joten tämä kertonee jotain sote-uudistuksen suuruusluokasta. Palveluverkon sopeuttamistoimia ei esitetä toteutettavaksi heti, vaan ne toteutetaan asteittain vuoteen 2025 mennessä.

Kunnassamme on 24 perusopetusta antavaa koulua ja 38 päiväkotia, joista 8 on yksityistä. Kun aloitin politiikassa 12 vuotta sitten, päiväkoteja oli muistaakseni 45. Pienten lasten ikäluokkien supistuessa päiväkotiverkkoa on jo siis karsittu ja lisäkarsintoja on tulossa. Seuraavaksi sopeuttamisvuorossa on kouluverkko.

Palveluverkon alasajo on ylösajoa huomattavasti hankalampaa, koska se heikentää palvelujen saavutettavuutta. Koulujen oppilaaksiottoalueet tulevat olemaan nykyistä huomattavasti laajemmat. Nykyiset alueet on kuvattu Nurmijärven karttapalvelussa, joka löytyy kunnan kotisivuilta.

Palveluverkon sopeuttamisesitys pohjaa kunnan väestöennusteille. Esimerkiksi Klaukkalan Harjula-Syrjälä -alueella oli viime syksynä n. 75 eskarilaista ja ensi syksynä enää 50. Alakouluikäisten määrän ennustetaan vähenevän Harjula-Syrjälä -alueella nykyisestä 437 oppilaasta 267 oppilaaseen vuoteen 2025 mennessä. Muutos on aika nopea, vuonna 2020 oppilasmäärä on pudonnut nykyisestä jo sadalla eli 4-5 opetusryhmän verran.

Tämä on täyteen rakennettujen omakotialueiden ongelma, eli kun asukkaiden vaihtuvuus on pieni, niin alueella asuvien lasten ikärakenne vanhenee. Yksi vaihtoehto on, että Harjulan koulu muutetaan yläkouluksi, jolloin 7.-9.-luokkalaisten ei tarvitsisi kulkea Isoniittuun. Toinen vaihtoehto on Syrjälän koulun lakkauttaminen ja Isoniitun koulun laajentaminen. Tällöin osa Syrjälän koulun oppilaista menisi Harjulan kouluun ja osa Isoniittuun. Kaikki yläkoululaiset kävisivät edelleen Isoniitun koulua.

Palveluverkkotyöryhmän esityksessä pyydetään valtuustoa ottamaan kantaa mm. uuden lukion rakentamiseen ja alakoulujen minimikoon määrittelemiseen. Esitetyt koulujen lakkauttamispäätökset perustuvat kuntakehitystoimikunnan hyväksymään väestöennusteeseen. Useissa lakkautettavaksi esitetyistä kouluista on jo nyt koulukuljetettavia lapsia, joten ko. koulujen lakkauttamisen on arvioitu nostavan kuljetuskustannuksia yhteensä n. 50 000 eur/vuosi.

NYKin ja Rajamäen lukioiden yhdistämisellä tavoitellaan myös säästöjä. Nyt kunnallista lukio-opetusta tuetaan 400 000 eur/vuosi, kun yksityinen Arkadian lukio järjestää opetuksensa pelkästään valtionosuuksilla. Uusi lukiorakennus korvaisi muita kouluinvestointeja ja mahdollistaisi painotusten tarjoamisen, mikä lisäisi lukion houkuttelevuutta. Nyt jo joka kolmas lukiolainen hakeutuu kunnan ulkopuoliseen lukioon.

Kiusallaan eivät päätöksentekijät sopeuttamistoimia tee. Yhden tyhjän oppilaspaikan nettokustannus on kuitenkin useita tuhansia euroja. Päiväkodeissa keskittämisellä saavutettava säästö on vieläkin suurempi: yksi tyhjä alle 3-vuotiaan paikka maksaa n. 17 500 eur ja yli 3-vuotiaan 10 000 eur. Täynnä olevista paikoista vähennetään päivähoitomaksut, jotka määräytyvät vanhempien tulojen perusteella. Tyhjistä paikoista jäävät maksut saamatta. Jokainen meistä voi katsoa verotuspäätöstään ja miettiä, että subventoidaanko sillä täyttä vai tyhjillään olevaa päiväkotipaikkaa. Harvan maksama kunnallisvero kattaa edes yhden alle 3-vuotiaan nettohoitokulut.

Paikallislehden toimittaja soitti ja kysyi näkemystäni koulujen lakkauttamiseen. Niin tai näin, sivistyslautakunnalle on annettava rahat säilytettävien koulujen pyörittämiseen. Monena vuonna olemme budjetintekovaiheessa joutuneet tekemään juustohöyläystä, koska meiltä on edellytetty lisäkarsintoja.

Kun kouluverkosta tehdään päätös, sen pitää kestää aikaa. Taajamin ja kyliin rakentavien tai asunnon hankkivien perheiden pitää tietää missä jälkikasvun koulu sijaitsee. Koulujen lakkautuslista on pitkän tähtäimen suunnitelma, eli koulut lakkautetaan vasta kun sen oppilasmäärä laskee selvästi valtuuston päättämän minimikoon.

Kuntalaisille tarjotaan mahdollisuus raportin kommentoimiseen joko kyläilloissa tai kunnan nettisivuilla, josta löytyy myös tiivistelmä palveluverkkosuunnitelmasta. Ensimmäinen kyläilta järjestetään 6.4. Rajamäessä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: palveluverkko, Nurmijärvi, sopeuttaminen

Väärinymmärryksiä ja väärin ymmärrettyjä

Keskiviikko 16.3.2016 klo 10:31 - Virpi Korhonen

USA:ssa tutkijavaihdossa ollessani minulla oli iranilainen mieskollega, jonka kanssa jaoin työhuoneen. Emme koskaan kätelleet, koska heidän kulttuurissaan vieraan naisen kätteleminen ei ole sallittua. Kerroin hänelle perheestäni, työstäni ja osallistumisestani kunnallispolitiikkaan. Hän sanoi kunnioittavansa ja ihailevansa minua ja antoi minulle lempinimen Iron Woman. Vastaavasti hän kertoi minulle elämästään Iranissa ja tapasin hänen vaimonsa. Meistä tuli hyvät ystävät. Luterilainen kirkko ja heidän moskeijansa sijaitsivat viereisillä tonteilla ja parkkipaikkoja käytettiin ristiin, jos toisessa oli suuri tapahtuma.

Tämä kokemukseni olkoon aasinsiltana Nurmijärven yhteiskoulun valmistavien luokkien perustamisen ja tulevan vanhempainillan ympärillä käytävään keskusteluun. Maahamuuttoviranomaisten tehtävä on ollut arvioida näiden 7.- 8. luokkalaisten oppilaiden tausta, sivistystoimi ei ole siitä vastuussa. Meidän tehtävämme on integroida heidät suomalaiseen yhteiskuntaan, koska kaikki Nukarilla asuvat pojat ovat todennäköisiä turvapaikan saajia.

Tulevaa vanhempainiltaa on kyseenalaistettu mm. sillä, että vanhemmat eivät kaipaa seurusteluohjeita. Kyllä minua teini-ikäisen tytön äitinä kiinnostaa, miten sukupuolten välinen kanssakäyminen turvapaikanhakijoiden kulttuurissa toimii. Näin vältytään väärinymmärryksiltä, joita ensikohtaamisissa voi usein syntyä. Tuleva opiskelu- tai työtoveri voi olla vaikkapa muslimi tai hindu, itselläni on kokemusta molemmista. Valmentavaa opetusta tarvitaan siis puolin ja toisin.

1 kommentti . Avainsanat: valmistava opetus, turvapaikanhakijat, Nurmijärvi

Valtuusto pudotti pohjan omalta säästöohjelmaltaan

Torstai 3.3.2016 klo 10:34 - Virpi Korhonen

Viime viikolla kunnanvaltuusto päätti luopua päivähoidon ryhmäkokojen kasvattamisesta äänin 31-18. Asiaa oli valmisteltu sivistyslautakunnan joulu- ja tammikuun kokouksissa. Äänestystuloksen 6-3 myötä lautakunta esitti ryhmäkokojen kasvattamista kunnanhallitukselle, joka päätyi edelleen äänin 8-3 esittämään sitä valtuustolle.

Lautakunta päätti esittää leikkauksia, koska valtuusto on asettanut sille tavoitteeksi, että eläköitymisen ja päiväkotien lakkauttamisen myötä varhaiskasvatuksen tulee säästää 600 000 eur henkilöstökuluistaan vuoteen 2018 mennessä.

Ryhmäkokojen kasvattaminen suurimmissa päiväkodeissa olisi tuonut pitkällä aikavälillä 120 lisäpaikkaa ja mahdollistanut n. 600 000 eur henkilöstösäästöt. Nyt säästöt jäivät tekemättä ja niiden päälle lankeavat maksettavaksi myös tulevat valtionosuusleikkaukset.

Jatkossa sivistystoimen tulee hakea säästöt muualta. Hallituksen kaavailema päivähoitomaksuasetus, jossa luodaan uusi 354 euron eliittimaksuluokka, nostaa varhaiskasvatuksen maksutuloja enintään 400 000 eur. Nurmijärvellä arviolta joka toinen perhe tulee kuulumaan uuteen korkeimpaan maksuluokkaan.

Jokaisella hintalapulla on kääntöpuolensa. Jos varhaiskasvatus ei pysty toteuttamaan säästöohjelmaansa, säästöt katetaan joko päivähoitomaksuja tai kunnallisveroa korottamalla. Hallituksen suunnitelmissa on kunnallisverokatto, joten veroja ei pysty korottamaan loputtomiin. 

Nurmijärven kouluverkkoa koskevat säästöt tulevat päätettäväksi kevään aikana. Edessä on myös resurssiopettajien vähentäminen. Leikkauksista luopuminen ei tule enää olemaan vaihtoehto.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Nurmijärvi, säästöt, kuntatalous, varhaiskasvatus,

Työn makuun

Sunnuntai 24.1.2016 klo 17:57 - Virpi Korhonen

Kuntaliitosselvitysten jälkeen Nurmijärvellä on kääritty hihat ja keskitytty oman kunnan kehittämiseen. Ensi keskiviikon valtuustossa hyväksytään Rajamäen Kylänpään kaava, jonne sijoittuu ajan kuluessa 1300 asukasta. Toinen merkittävä kaava on Klaukkalan osayleiskaava, jota on valmisteltu vuodesta 2012.

Viime vuonna Nurmijärvelle perustettiin poliittisista päätöksentekijöistä ja luottamushenkilöistä koostuva lukiotyöryhmä, jonka tehtävänä oli pohtia Nurmijärven lukioverkkoa ja mahdollisia painotuksia, jotta lukiokoulutuksemme säilyisi kilpailukykyisenä suhteessa ympäristökuntien tarjontaan. Työryhmän raportissa esitetään, että Rajamäen ja NYK:in lukiot yhdistyisivät yhdeksi lukioksi ja sille rakennettaisiin uudet tilat Nurmijärven pääkirjaston yhteyteen. Raporttiluonnos on lausunnolla 31.1.2016 asti ja sitä voi kommentoida kunnan nettisivuilla.

Toinen konklaavi perustettiin pohtimaan Nurmijärven palveluverkkoa. Toimikunnan tehtävänä on selvittää mitkä investoinnit tulevaisuudessa ovat välttämättömiä, mitkä voidaan kenties korvata esim. toiminnan kehittämisellä, ja mistä voidaan luopua kokonaan. Jokaista nurmijärveläisperhettä kohden on kunnassamme olohuoneen verran julkista tilaa, jota lämmitetään ja ilmastoidaan ympäri vuorokauden, oli käyttöä tai ei. Palveluverkkotoimikunta saanee selvityksensä valmiiksi kevään aikana ja esittää mistä saada kasaan käyttötaloudessa (eli jokapäiväisissä toimintamenoissa) n. 750 000 eur säästöt, jonka valtuusto on asettanut tavoitteeksi vuodelle 2018. Lisäksi henkilöstön vähentämiselle on omat tavoitteensa, joka tehdään pääosin eläköitymisen kautta.

Yksi askel käyttötalouden säästöihin ovat sivistyslautakunnassa ensi torstaina tehtävät päätökset liittyen varhaiskasvatuksen säästöihin. Ensimmäisessä pykälässä esitetään, että jokaisella lapsella on jatkossa oikeus 20 tunnin varhaiskasvatukseen. Jos lapsi tarvitsee pitempää hoitoa, niin perheen tulee antaa siitä selvitys. Työssäkäynti on riittävä perustelu, myös osa-aikainen työ, opiskelu, työvoimakoulutus ja kuntoutus antavat oikeuden pitempään hoitopäivään, jos ne sitä edellyttävät. Ohessa vielä lainaus esityksestä, josta käy ilmi, että moni muukin perusteltu syy voi antaa lapselle oikeuden pitempään hoitopäivään:

Lapsella on oikeus myös pidempiaikaiseen tai kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen, mikäli lapsen kehitys tai tuen tarve tai lapsen/perheen muut, esimerkiksi sosiaaliset olosuhteet sitä edellyttävät. Varhaiskasvatuksen katsotaan edistävän lasten tasa-arvoa ennaltaehkäisemällä mm. oppimisvaikeuksien syntymistä ja tasoittamalla kehityksellisistä ja sosiaalisista taustoista johtuvia eroja. Varhaiskasvatuksella on myös ennaltaehkäisevä tehtävä tilanteissa, joissa vanhemmilla on vaara uupua erilaisissa perhetilanteissa.”

Kuten esittelytekstistä käy ilmi, jokainen kokopäivähoitoa tarvitseva lapsi tulee saamaan sitä myös jatkossa. Muutos nykytilanteeseen verrattuna tulee näkymään lähinnä niiden perheiden arjessa, joissa ollaan työttömänä tai vauvan kanssa kotona ja lapsi on kokopäiväesikoulussa tai -hoidossa.

Toinen lautakunnan listalla oleva päätösesitys käsittelee ryhmäkokojen suurentamista. Tällä hetkellä yli 3-vuotiaiden ryhmässä saa olla enintään 21 lasta/kolme aikuista, jatkossa ryhmäkokoa kasvatettaisiin 24 lapseen/kolme aikuista. Esittelytekstissä todetaan, että käytännössä kaikissa kolmiryhmäisissä (eli n. 50-paikkaisissa) päiväkodeissamme tilojen pienuus estää ryhmien kasvattamisen. Sitä vastoin isommissa 4 ja 5 ryhmän yksiköissä lasten määrää voidaan lisätä. Käytännössä tämä toisi Nurmijärvelle n. 120 lisäpaikkaa ja auttaisi esim. puolipäivälasten sijoittamisessa ryhmiin. Jos ryhmässä on erityistä tukea tarvitseva lapsi, niin edelleen ryhmää voidaan pienentää yhdellä lapsella tai lapsella voi olla oma avustaja.

Kuntatalouden realiteetit sanelevat pitkälle kunnassamme tehtävät uudistukset. Tulevissa talousarvoissa olevat miljoonien eurojen leikkaukset edellyttävät toiminnan rakenteellisia uudistuksia. Mielestäni nämä joustot varhaiskasvatuksen järjestämisessä säästävät meitä vielä kipeämmiltä leikkauksilta. Jokainen verokorttinsa postissa saanut kuntalainen varmasti tunnustaa, että kipurajoilla mennään ja veronkorotukset eivät ole enää vaihtoehto.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Nurmijärvi, säästöt, kuntatalous, varhaiskasvatus,

Leikkiselvityksiä

Lauantai 9.11.2013 klo 21:20 - Virpi Korhonen

Aamuruuhkassa ajellessani muistin, etten ole pitkään aikaan päivittänyt blogiani. Itse asiassa en ole kirjoittanut sitten kunnallisvaalien. Tavallisesti on tullut kirjoitettua jostain päätöksestä, jolla on merkittävää vaikutusta kuntalaisten arkeen. Kun mietin tätä vuotta taaksepäin, eipä juurikaan tule sellaisia päätöksiä mieleen.

Kuluvaa vuotta on leimannut yksi ja ainoa asia: hallituksen sote- ja kuntauudistus. Siinä on kyllä niin sekava hanke, että ei siitä tahdo kukaan ottaa selvää. Nurmijärvikin päätti lähteä kahdeksan kunnan näennäisselvitykseen mukaan, jonka suurin motiivi oli, ettei jouduta selvitykseen isojen kaupunkien kanssa. Samoin ovat toimineet monet muutkin kunnat ja kaupungit ja tehneet hallituksen mieliksi näitä leikkiselvityksiä.

Itselleni hallituksen toimista tulee lähinnä mieleen vanhat lastenkasvatusopit: uhkailu, kiristys ja lahjonta. Jos ei hyvällä, niin sitten pahalla. Kuntien määrä on saatava alle sadan. Hirttäydytään hallitusohjelmaan, vaikka samalla talous sakkaa, työpaikkoja katoaa ja pk-yritykset ovat vaikeuksissa.  

Paljon tästä prosessista kertoo, että kuntien tarvitsemat oikeat kehittämistoimet ovat jääneet näiden selvitysten vuoksi tekemättä. Kuka viheltäisi tämän leikin poikki?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntauudistus, soteuudistus, Nurmijärvi

Vaaliaattona

Lauantai 27.10.2012 klo 21:14 - Virpi Korhonen

Viimeiset esitteet on jaettu ja teltat laitettu nippuun. Kylläpä jännittää koko ehdokasjoukkomme puolesta. Kaikkiaan 57 ehdokasta, joista miltei puolet on ensikertalaisia. Muistan hyvin, kun vuonna 2004 olin samassa tilanteessa.

Tuloksesta huolimatta olen taas kokemusta rikkaampi. Vuoden 2008 kuntavaaleissa olin Nurmijärvellä vertoluvuissa sijalla 7., vuoden 2011 eduskuntavaaleissa sijalla 9. Huomenna nähdään, miten nyt käy.

Kiitos kaikille kuntalaisille kiinnostavista keskusteluista ja onnea kilpakumppaneille! Kiitos myös perheelleni, erityisesti aviomiehelleni, saamastani tuesta.

2 kommenttia . Avainsanat: Kuntavaalit 2012, Nurmijärvi

Tarvitaanko Nurmijärvellä painotettua opetusta?

Perjantai 5.10.2012 klo 22:05 - Virpi Korhonen

Sivistyslautakunta selvitti alkusyksystä ruotsinkielisen kielikylpypäiväkodin tarvetta. Kielikylpyopetuksen tarkoitus on jatkua myös ala- ja yläkouluun. Kyselyssä kävi ilmi, että varsinkin englanninkieliseen kielikylpyopetukseen olisi laajaa kiinnostusta. Osa kuntalaisista oli taas sitä mieltä, että tällaisia ”herkkuja” ei tulisi ylipäätään tarjota kenellekään.

Kielikylpyopetuksesta päätettäessä tulisi samalla linjata, tarjotaanko Nurmijärvellä tulevaisuudessa muuta painotettua opetusta, esim. musiikki- tai liikuntaluokkia. Onko kunnallamme varaa tarjota painotettua opetusta tai vastaavasti varaa olla tarjoamatta? Yhä useammat perheet toivovat koulupäivien ja harrastusten lomittuvan, jolloin ilta-ajan voisi rauhoittaa perheelle. Yhteistyö esim. musiikkiopiston, tanssiopiston ja urheiluseurojen kanssa voisi mahdollistaa painotetun opetuksen tarjonnan ympäri kuntaa.

Asialle on sekä vastustajia että puolestapuhujia. Vastustajien yleisin argumentti on, että painotteisuus luo epätasa-arvoa koulujen ja oppilaiden välille. Toisaalta nurmijärveläisten oppilaiden voidaan katsoa olevan epätasa-arvoisessa asemassa suhteessa niihin pääkaupunkiseudun kuntiin, joissa painotettua opetusta on tarjolla.

Helsingissä koulut voivat tarjota painotettua opetusta, johon oppilaat valitaan soveltuvuuskokeella koko kaupungin alueelta. Painotettu opetus alkaa 1., 3. tai 7. luokalla. Soveltuvuuskokeella valituista oppilaista voidaan muodostaa joko oma ryhmä tai oppilaat voidaan sijoittaa muiden kanssa samaan luokkaan. Tällöin vain painotetun oppiaineen, esimerkiksi musiikin tunnit pidetään omassa ryhmässä. Painotettua ainetta opiskellaan yleensä 1–2 viikkotuntia oppiaineen valtakunnallista vähimmäistuntimäärää enemmän.

Itse kuulun painotetun opetuksen kannattajiin. Perheen arjen ja koululaisten jaksamisen kannalta painotteisuus mahdollistaa intensiivisen harrastamisen, joka muutoin olisi hankala yhtälö. Tavoitteenani on saada ensi valtuustokaudella periaatepäätös siitä, ryhdytäänkö Nurmijärvellä tarjoamaan painotettua opetusta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: painotettu opetus, Nurmijärvi, sivistystoimi

Vaalikuumetta

Tiistai 2.10.2012 klo 22:39 - Virpi Korhonen

Vaalikuume on selvästi nousussa. Konkarit hermoilevat läpimenoaan ja tulevia paikkojaan, joitain polttelee jättäytyminen kisan ulkopuolelle. Monella ensikertalaisella kierrokset ovat jo korkealla. Niin pitääkin, jos tähtää läpimenoon.

Itse pohdin pitkään ehdolle asettumista. Valtuutetun tehtävästä ei juuri kiitosta saa ja pelkkää niukkuutta päästään jakamaan seuraavat vuodet. Klaukkalan massiivinen katurakentaminen tulee syömään leijonanosan Nurmijärven kunnan investointibudjetista. Hyvä näin, koska kuntalaisten pitää päästä aamulla töihin ja illalla kotiin.

Vaalit ovat saaneet äänestäjät myös avautumaan asiasta jos toisesta. Jotkut kokevat velvollisuudekseen arvioida ehdokkaiden ulkonäköä, pukeutumista tai vaikkapa vanhemmuuden taitoja. Itsekin sain kommentin eilen kotisivuilleni, jossa moitittiin äitiyttäni. Auts.

Jos olen jotain politiikasta vuosien varrella oppinut, niin avarakatseisuutta. Kommunisti tai kokoomuslainen,  yhtä arvokkaita mielipiteitä kaikki. Mielenterveyskuntoutuja, päihderiippuvainen, pitkäaikaistyötön – kaikilla on oikeus ihmisarvoiseen elämään. Eniten olen joutunut ottamaan takapakkia vanhemmuuteen liittyvissä näkemyksissäni. Ehdottomuus on kasvanut ymmärtämykseksi erilaisia elämäntilanteita kohtaan. Joillain on enemmän voimavaroja, toisilla vähemmän. Subjektiivinen oikeus päivähoitoon on myös lapsen etu, jos perhetilanne sitä vaatii. Kaikilla perheillä ei ole tukiverkostoja ja oma jaksaminen on tiukoilla.

Omaa poliittista toimintaani ohjaa vahvasti kuntalaisten valinnanvapauden turvaaminen, oli sitten kyseessä koti- tai päivähoito, omais- tai laitoshoito, osapäivä- tai kokopäivätyö, tai vaikkapa taajama- tai kyläasuminen.

Annetaan kaikkien kukkien kukkia.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kunnallisvaalit 2012, Nurmijärvi

Vesileikkejä

Lauantai 5.11.2011 klo 10:22 - Virpi Korhonen

Nurmijärven kunnan vuoden 2012 budjetti tulee vajaan kahden viikon päästä valtuuston käsittelyyn. Luvassa on loisketta ja lätinää, kun väännetään kättä taajamien liikuntapaikkainvestoinneista. Suurin keskusteluaihe on varmasti Rajamäen uimahallin peruskorjaus ja laajennus, joka mittakaavasta riippuen nostaa kunnan vuosittaiset avustukset uimahallille nykyisestä 0,45 miljoonasta 0,7-1,2 miljoonaan.

Nykyisellä veroprosentillamme (19,00) kuntataloutemme kestää maksimissaan 20 miljoonan vuosi-investoinnit, joista osa kuitenkin rahoitetaan velkarahalla. Nyt vuosien 2012-2016 investointibudjetti nousee vuositasolla 30 miljoonaan. Jotta kunta ei velkaantuisi, prosenttiyksikön veronnosto olisi tarpeellinen. Karsintaa on siis luvassa ja Rajamäen uimahalli on tässä kokonaisuudessa pieni lätäkkö. Tässä tulevan parin vuoden investointihankkeita:

Kertainvestoinnit

Pääterveysaseman peruskorjaus ja laajennus 6,9 milj
Klaukkalan harjoitusjäähalli 4 milj
Klaukkalan uusi päiväkoti 2,6 milj
Rajamäen terveysaseman laajennus ja peruskorjaus 2,4 milj
Rajakaaren peruskorjaus ja muutostyöt 2,3 milj
Karhunkorven koulun peruskorjaus ja laajennus 1,2 milj
Klaukkalan urheilualueen huoltorakennuksen korjaus ja laajennus 0,5 milj
Ahjolan kunnostustyöt 0,5 milj
Tiiranrannan uimarannan pukutilat ja vesihuolto 0,4 milj
Taaborin katsomo 0,3 milj
Yhteensä 21 milj

Jokavuotiset investoinnit

Kunnallistekniikan rakentaminen 9-14 milj/vuosi (sis. Kirkonkylän liikuntapuiston rakentaminen 0,8 milj/vuosi)
Maa-alueiden hankinta 1,7 milj/vuosi
Koulujen ATK- ja AV-laitteet 0,5 milj/vuosi
Kunnan tietotekniikka 0,5 milj/vuosi
Yhteensä 12-17 milj/vuosi

Kunnallistekniikan rakentaminen tuo tietysti tontinmyyntituloja, joita on budjetoitu tuleville vuosille 5,7-6,7 milj/vuosi. Silti investointitaso on liian korkea. Klaukkalan yksityinen monitoimihallihanke kaatui kannattamattomana, sillä liikuntatilarakentaminen on harvoin bisnes. Uimahalli on tästä malliesimerkki, jonka lipputulot eivät millään kata käyttökuluja.

Kunnan omistuksessa oleva kiinteistömassa on valtava. Energian hinnannousun myötä meille aiheutuu tiloista tulevaisuudessa valtavat kiinteät kustannukset ja nämä tilat seisovat suurimman osan vuorokaudesta tyhjinä. Moni valtuutettu on peräänkuuluttanut tilojen mahdollisimman korkeaa käyttöastetta, esimerkiksi vaikka että yksityislääkärit voisivat vuokrata terveysasemien tiloja iltaisin ja viikonloppuisin. Ei kuulemma onnistu. Tämä investointien hyödyntämisen tehottomuus on mielestäni yksi keskeisiä kysymyksiä, jolla ratkaistaan monen kunnan kohtalo tulevaisuudessa. Osataanko löytää uusia toimintamalleja, joilla nousevat kustannukset saadaan katettua, vai jatketaanko samaan malliin.

Kuten laulussa todetaan: ”Kun rahat on loppu, myydään Volvo”. Jos jatkossakin haluamme ajaa Volvolla, pitänee tyytyä kimppakyytiin. Vähemmän ja laadukkaampaa, ehkä pidemmän matkan päästä. Kaikkien palveluiden ei tarvitse löytyä kävelyetäisyydeltä, mutta sen sijaan laatu ei saa kärsiä. Siitä tässä loppujen lopuksi on kyse. Parin kyläkoulun lakkauttaminen ei ole ratkaisu tähän ongelmaan, pienillä lapsilla koulumatka on määräävä tekijä. Sitä paitsi kyläkoulut liikuntasaleineen tarjoavat hyviä lähiliikuntapaikkoja iltaisin.

Keskustelu jatkuu. Pelkäänpä vaan, että olennaiseen ei juuri puututa ja vesisota jatkuu valtuustossa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Nurmijärvi, budjetti 2012

Nurmijärvi - metropolialueen jätteenkäsittelyreservaatti?

Keskiviikko 16.2.2011 klo 22:57 - Virpi Korhonen

Nurmijärven kunnanhallitus on 31.1. päätöksillään varannut maa-alueen Metsä-Tuomelan alueelta Destamaticin kierrätyslaitokselle ja Nurmijärven Sähkön lämpövoimalalle. Destamaticille on myös annettu valtakirja hakea ympäristölupaa.

Destamaticin kierrätyslaitoksessa on tarkoitus käsitellä puu-, rakennus- ja energiajätemateriaaleja 100 000 tonnia vuodessa. Samoin Nurmijärven Sähkölle tehtävä aluevaraus lämpövoimalan rakentamiseksi tuo alueelle teollisuuslaitoksen, jossa poltetaan mittava määrä kiinteitä polttoaineita.

Teollisuus- ja kotitalousjätteen käsittely tulee tulevina vuosina tehostumaan ja keskittymään alueellisesti. Jotta näiden laitosten toiminta voisi olla liiketaloudellisesti kannattavaa, täytyy volyymien olla riittävän suuria. Asemakaavan laatiminen kahdelle edellä mainitulle teollisuusyrityksille on päänavaus metropolialueen jäteklusterille, joka asettuu kahden kilometrin päähän Nurmijärven kirkonkylän asemakaava-alueesta.

Pääosa alueelle suuntaavasta rekkaliikenteestä tulee kulkemaan kirkonkylän halki. Teollisuusalueelle on tievaraus myös Kyläjoentien kautta, jolloin Aurinkorinteen asukkaat pääsevät nauttimaan rekkaliikenteestä takapihoillaan. Suunnitellun laajennusosan alueen lähistöllä asuu paljon perheitä, jotka ovat sijoittaneet koteihinsa koko omaisuutensa. Alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee mm. ratsastuskoulu, jonka toiminnalle haketuslaitoksen jatkuva melu on mittava haitta.

Nämä teollisuuslaitokset eivät kuulu taajamien reunamille vaan valtateiden varteen, jossa on tilaa toimintojen laajentumiselle ilman alueen asukkaille aiheutuvia melu, ilmansaaste- ja liikennehaittoja. Kaatopaikkatoimintojen lisääminen Kirkonkylän kylkeen on koko taajamalle mittava imagotappio.

Liito-oravat sanelevat meillä moottoritielinjaukset, mutta ihminen on näiden jätteenkäsittelykeskittymien kohdalla lainsuojaton. Käy allekirjoittamassa adressi vastustaaksesi jäteklusterin sijoittamista Metsä-Tuomelan alueelle osoitteessa www.adressit.com/metsa-tuomela.

KH 31.1.2011 §35 ja §36

Kartta (kartan oikeassa yläkulmassa kulkeva tie on Kyläjoentie)

 

1 kommentti . Avainsanat: Metsä-Tuomela, kierrätyslaitokset, Nurmijärvi

Suuruuden ekonomiaa

Keskiviikko 6.10.2010 klo 23:09 - Virpi Korhonen

Kunnanjohtajan esitys ensi vuoden talousarvioksi lyö jälleen lapun monen pienyksikön luukulle. Pieniä kouluja esitetään lakkautettaviksi ja päiväkotilapset sullotaan suuryksiköihin. Opetusresursseista niistetään 17 opettajan verran. Kunta haluaa säästää keskittämällä toiminnot suuryksiköihin, jotka eivät ole haavoittuvia ja toimivat tehokkaasti. Tästä voi olla montaa mieltä.

Nelihenkinen, kaksilapsinen perheemme on potenut tänä vuonna jos jonkinlaista tautia. Lapset kantavat näitä tuliaisena vuorotellen kotiin, täi- ja kihomatovaroitusten kera. Isot päiväkotiyksiköt ja koulut ovat otollisia antibioottiresistenttien bakteerien kasvualustoja. Arkisairaspäiviä on kertynyt arviolta kolmisenkymmentä eli puolentoista työkuukauden verran.

Neliryhmäinen, kosteusvaurioista kärsivä Kirkonkylän päiväkoti sulkee ovensa lähipäivinä. Talon lapset on siroteltu ympäri Kirkonkylää mm. jumppasaliin ja avoimen esikoulun tiloihin. Missä on suuryksikön haavoittumattomuus?

Kunnassamme rakennettiin vuosina 2000-2008 yli 700 päiväkotipaikan edestä 54-87-paikkaisia yksilöitä. Lasten määrä päivähoidossa kasvoi samana ajanjaksona 333 lapsella. Satoja paikkoja on hävitetty pieniä, kodinomaisia yksiköitä lakkauttamalla. Yhden uudisrakennetun päiväkotipaikan hinta on n. 25 000 euroa, mikä näkyy kunnan investointibudjetissa.

Kuka kysyisi meidän vanhempien mielipidettä siitä, miten haluamme lapsiamme hoidettavan? Missä kulkee suuruuden ekonomian raja? Kenen maksettaviksi lankeavat lastemme laitostamisen kustannukset? Tätä on jokaisen valtuutetun hyvä pohtia, kun ensi vuoden talousarvio tulee marraskuussa käsittelyymme.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Nurmijärvi, talousarvio 2011

Rahapuhetta

Keskiviikko 23.6.2010 klo 23:21 - Virpi Korhonen

Tänään kunnanvaltuuston kokouksessa käsiteltiin ensi vuoden budjetin talousarviokehystä. Kehys määrittää kullekin toimialalle annettavan rahasumman, jonka puitteissa lautakunnat tekevät esityksensä vuoden 2011 talousarvioksi.

Ennen kehystä käsittelimme tämän vuoden ensimmäisen kolmanneksen osavuosikatsausta, joka ennustaa n. 4-5 miljoonan euron alijäämää. Esitin 0,25 prosenttiyksikön veronkorotusta kehyksen pohjaksi, mutta hävisin äänestyksen 22-29. Äänestyksen jälkeen myös kiinteistöveron korotus karsittiin, eli syksyn lautakuntien esitykset tulevat sisältämään massiivisia karsintoja. Kokouksessa käytettiin varsin voimakkaita puheenvuoroja. Moni valtuutettu on sitä mieltä, että kunnassa riittää vielä karsittavaa. Syksy näyttää, mitä tuleman pitää.

Veronkorotusta kannattivat:

Aatela Elli SDP

Arteli Tero PS

Haapalainen Johannes KD

Helminen Olli SDP

Kopsala Maritta VIHR

Kopteff George SDP

Korhonen Virpi KESK

Kuitula Nina KESK

Laakso Tapio SDP

Latva-Karjanmaa Tarja VIHR

Laukkanen Sirkku VIHR

Lausvaara Tarja KESK

Lepolahti Harri SDP

Markkanen Aulikki SDP

Mikkola Pertti KESK

Niinistö Jussi PS

Paulanto Kaisu KESK

Peltonen Juha SDP

Sinisalo-Katajisto Petra SDP

Toikkanen Hannu VAS

Vertti Pirkko VAS

Viitala Elina PS

Veronkorotusta vastustivat:

Handolin Kirsti KESK

Holm Tuija KOK

Hägg Arto KOK

Jalava Markku KOK

Kirkkari Götä KOK

Köppä Lassi KOK

Lamminluoto Reko KOK

Lompolo Kirsi KOK

Meros Päivi VIHR

Meros Timo VIHR

Mäkelä Outi KOK

Niemi Hanna KOK

Ojamäki Timo KESK

Rantala Sirpa KESK

Pihko Jukka KESK

Ruoti Hannele KESK

Räty Virpi KOK

Saavalainen Elina KOK

Salonen Tarja KESK

Saloranta Mika RKP

Schildt Markku KOK

Sivula Tapio KESK

Tapiolinna Maiju KESK

Toivonen Kallepekka KESK

Vainio Jari KOK

Valimaa Markku KOK

Vaulamo Petri KOK

Viljakainen Juhani KESK

Åstedt Merja KOK

1 kommentti . Avainsanat: Nurmijärvi, talousarvio 2011

Pitkä perjantai

Perjantai 2.4.2010 klo 14:13 - Virpi Korhonen

Tämä kevät on ollut perheessämme todellista sairastamisen aikaa. Ensin olin itse pariin otteeseen sitkeässä räkätaudissa, yhteensä n. kuukauden päivät. Sitten sairastui Viivi 8 v, joka on lähetetty viimeisen 2 viikon aikana vähän väliä koulusta kotiin. Lämpö ja yleiskunto sahaavat edestakaisin. Yöllä sairastui pikkuinen Joel, 3 v, joka makaa tässä työhuoneen sängyllä reporankana.

Tällä viikolla kunnanhallitus käsitteli viime vuoden tilinpäätöstä, joka näyttää n. 40 000 eur plussaa. Tämän vuoden tilinpäätösennuste on n. -2,5 milj. euroa. Ensi vuodenkin budjetista on tulossa tiukka, todennäköisesti alijäämäinen. Luottamushenkilöiden tahtotila näyttäisi nyt olevan, ettei henkilöstölomautuksiin enää ensi vuonna mentäisi.

Viiden päivän palkattomat vapaat ja tulevat mahdolliset lomautukset ovat herättäneet paljon vastustusta. Itsekin olen saanut paljon aiheeseen liittyvää sähköpostia ja puheluita. Keskeinen viesti on ollut, että säästöt revitään kunnan työntekijöiden selkänahasta. Myös paikallislehden nettikeskustelu käy kuumana. Toivoisin, että kuntalaiset kirjoittaisivat sinne omilla nimillään, jotta kuntalaisten ja kunnan työtekijöiden näkökulmat erottuisivat keskustelussa toisistaan. Toisaalta jopa osa luottamushenkilöistä esittelee siellä mielipiteitään anonyyminä, joten toiveeni on ehkä kohtuuton.

Tämän vuoden budjettia moneen kertaan käsitelleenä tiedän, mitkä olisivat olleet vaihtoehdot: veronkorotus tai pysyvät leikkaukset. Veronkorotukseen kannalle ei löytynyt luottamushenkilöenemmistöä. Itse olin alussa veronkorotuksen kannalla, koska olisin valmis maksamaan perheemme tarvitsemista palveluista enemmän. Toisaalta ymmärrän heitä, jotka eivät kunnan palveluita juurikaan käytä, kuten keski-ikäiset työterveyshuollon piirissä olevat henkilöt (joita suuri osa valtuutetuista edustaa). Tällöin näkökulma veronkorotukseen on hieman toisenlainen.

Kun periaatepäätös veroprosentista oli tehty, alettiin kasata toimialakohtaisia budjetteja. Niihin sisältyi monenlaisia pysyviä leikkauksia, mm. tuntikehykseen ja kotihoidon tukeen, joita kunnanhallitus sitten lievensi. Kertaluontoiset säästötavoitteet jätettiin voimaan, koska pitempiaikaisia säästökohteitakaan ei ollut tarjolla.

Nyt keväällä on käynnistetty useampi rakenteellisiin uudistuksiin liittyvä selvitys. Ala- ja yläkouluissamme on kuulemma n. 700 vapaata oppilaspaikkaa, joten ennen lisärakentamista kannattaa selvittää, miten nykyiset saadaan otettua tehokkaaseen käyttöön. Koulupiirijako, kaavoitus ja julkinen liikenne ovat tässä avainasemassa. Koulukuljetuksiinkin toivottavasti saadaan samalla jokin tolkku.

Kukaan ei tällä hetkellä osaa arvioida, millaiset ovat ensi vuoden verotulot, saatikka sitten valtionosuudet. Loppuvuodesta näemme, sukeltavatko tämän vuoden verotulot. Korkojen oletetaan nousevan, yhden prosenttiyksikön nousu merkitsee kunnan taloudessa -800 000 euroa. Velkataakan suhteeton kasvattaminen on huono vaihtoehto.

Viikon päästä, 10.4., kokoontuu Keskustan Uudenmaan piirikokous. Siellä asetetaan ensimmäiset ehdokkaat vuoden 2011 eduskuntavaaleihin.

Hyvää pääsiäistä kaikille!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Nurmijärvi, budjetti 2010

Mikä maksaa?

Lauantai 28.11.2009 klo 8:15 - Virpi Korhonen

Lähestyvä budjettikokous on kirvoittanut monta mielipidettä kuntalaisilta mm. paikallislehtien palstoilla.

Elokuussa kunnanhallituksen enemmistö päätti ohjeistaa lautakuntia siten, että Nurmijärven tuloveroprosenttia ei nosteta. Henkilökohtaisesti olin 0,5 prosenttiyksikön veronkorotuksen kannalla, joka on kunnan budjetissa n. 3 miljoonaa euroa.

Lisäkarsinnat oli kohdennettava pääasiassa kahdelle suurimmalle toimialalle. Kunnan menoista sosiaali- ja terveystoimi nielee 92 miljoonaa (45 %) ja sivistystoimi 81 miljoonaa (40 %).

Valmiiksi alibudjetoiduista sosiaali- ja terveydenhoitomenoista ei löytynyt juurikaan karsittavaa, joten lisäkarsinnat kohdistuivat varhaiskasvatukseen ja koulutuspalveluihin. Päivähoidostakaan ei voi juurikaan karsia, koska laki tulee vastaan. Ainoastaan kotihoidon tuen kuntalisää esitettiin leikattavaksi sekä aikaisempaa laajempia kesäsulkuja päiväkoteihin. Kouluilta esitettiin karsittavan n. miljoona euroa. Toinen miljoona pitäisi saada kasaan henkilökunnan vapaaehtoisilla palkattomilla vapailla. Aika toivoton tehtävä.

Mihin kuntalaisten veroeurot sitten oikein kuluvat? Ohessa vuoden 2010 lukuja (nettokulut/asukas/vuosi):

  • Terveyspalvelut 1572 eur (josta erikoissairaanhoito 780 eur)
  • Koulutuspalvelut 1063 eur (koulut)
  • Varhaiskasvatus 743 eur (päivähoito ja kotihoidon tuki)
  • Perhe- ja sosiaalipalvelut 480 eur (sis. mm. toimeentulotuki, vammaispalvelut, lastensuojelu)
  • Tekninen keskus 73 eur (esim. teiden kunnossapito, puistot, valaistus jätehuolto)
  • Asemakaavoitus ja tekninen suunnittelu (asemakaavoitus, kiinteistö- ja mittaustoimi, kunnallistekniikan suunnittelu, joukkoliikenne) 62 eur
  • Kirjasto- ja kulttuuri 61 eur
  • Keski-Uudenmaan pelastuslaitos 43 eur
  • Nuorisopalvelut 35 eur
  • Liikuntapalvelut 16 eur
  • Ympäristökeskus (terveyden- ja ympäristönsuojelu, maataloustoimi, rakennusvalvonta) 15 eur
  • Rajamäen Uimahalli 11 eur (kunnan tuki uimahallille)
  • Jäähalli 4 eur

Oheisesta listasta näkee, että karsintavaraa ei ole juuri muualla kuin kolmessa ensimmäisessä kohdassa, jos puhutaan miljoonaluokan säästötavoitteista. Yli 75-vuotiaiden määrä tulee miltei kaksinkertaistumaan seuraavan 10 vuoden aikana, joten terveyspalveluiden tuottamisessa tulee olemaan haastetta.

Eilisessä Hesarin NYT-liitteessä käsiteltiin politiikkaa ja ehdokashankintaa. Puolueilla on nyt todella tekemistä saada uusia kasvoja ehdokaslistalle tämän kaiken pyykinpesun ja taloustaantuman keskellä. Itse päätin torstaina asettua ehdokkaaksi vuoden 2011 eduskuntavaaleihin. Puolueessamme ehdokkaiden esitysoikeus on vain paikallisyhdistyksillä ja kirkonkylän yhdistys nimesi minut torstai-illan kokouksessaan. Uudenmaan ehdokaslistasta päätetään puolueessamme huhtikuussa 2010, joten siihen asti on elettävä jännityksessä.

Tänään kokoontuu Keskustan puoluevaltuuskunta Pietarsaaressa. Itse en lähtenyt matkaan, koska polvioperaatiostani on viikko ja liikkuminen on edelleen hieman tuskallista ja hankalaa. Lähdemme lasten kanssa Muorin markkinoille.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Nurmijärvi, talousarvio 2010

Budjettia kellon ympäri

Perjantai 6.11.2009 klo 21:14 - Virpi Korhonen

Kunnanhallitus sai tällä viikolla budjettiesityksensä valmiiksi, jota käsitellään valtuustossa 9.12. Ensi viikon valtuuston kokouksessa on tarkoitus päättää veroprosenteista. Hullua, että budjettia ei saada käsiteltyä samassa kokouksessa. Ensin lyödään tulot kiinni ja vasta kuukauden päästä päätetään menoista.

Alun perin olin itse sitä mieltä, että veroja tulisi korottaa. Näin turvattaisiin lasten, nuorten ja ikääntyneiden palvelut. Velkamäärän lisäys on vielä kuitenkin ensi vuonna maltillinen ja verotulot eivät ole romahtaneet, joten näillä mennään eteenpäin. Vuonna 2011 tilanne taitaa olla jo toinen.

Budjettikokouksessa äänestettiin paljon. Tein esityksiä ja kannatuksia mm. seuraavissa äänestyksissä:

Esitin luopumista 50 euron kotihoidon tuen kuntalisän leikkauksesta. Hävisin äänestyksen 5-5-1 vaiti. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Outi Mäkelä äänesti leikkauksen puolesta, joten hänen äänensä ratkaisi. Kokoomus on myös lakkauttamassa kirkonkylän vuoropäiväkotia, onneksi hävisivät äänestyksen 5-6. Kovia arvoja kokoomuksella; kotivanhempien tuloja leikataan 10 prosenttia ja vuorotyötä tekeviä ajelutetaan ympäri kuntaa aamuvarhain ja iltamyöhään. Näihin asioihin palataan varmasti vielä valtuustossa.

Esitin opetuksen tuntikehysleikkauksen alentamista 1,5 prosenttiin 1.8. alkaen. Pohjaesitys oli 3 prosenttia, joka olisi toteutunut, jos vastassa olisi ollut pelkästään demareiden 0-leikkausesitys. Esitykseni voitti ensin 8-3 ja sitten pohjaesitystä vastaan. Vihreät tekevät mielenkiintoista politiikkaa; Päivi Meros oli 3 prosentin tuntikehysleikkauksen ja pikkukoulujen lakkautuksen kannalla. Pikkukoulut säilytettiin äänin 8-3. Eduskuntavaalit ovat ilmeisesti sopivan lähellä ;-)

Olin myös A2-kielen ja oman äidinkielen opetuksen säilyttämisen kannalla. Äänestyksissä jäin kolmistaan demareiden kanssa.

Äänestimme myös kuntamme visiosta. Kokoomus, demarit ja vihreät haluavat asemoida meidät vahvasti Helsingin seudulle. Visiomme kuuluu: Nurmijärvi - elinvoimaa ja elämisen tilaa Helsingin seudulla. Keskusta-ryhmässä olimme sitä mieltä, että ”Helsingin seudun” voisi visiosta poistaa. Kuka meistä tietää, onko Helsinki-nimistä kaupunkia edes olemassa 2020? Vertailukohtana todettakoon, että Tuusula on ”ihmisen kokoinen kunta”, Järvenpää on ”elinvoimainen kulttuurikaupunki” ja Kerava on ”pieni suuri kaupunki”. Helsingin hegemonian on siis nyt jo visiotasolla myönnetty selättävän Nurmijärven, olkoonkin että kuulumme tällä hetkellä virallisesti 14 kunnan muodostamaan Helsingin seutuun. Monet muuttavat juuri Nurmijärvelle päästäkseen pois Helsingistä! Visio voisikin kuulua: Nurmijärvi – elinvoimaa ja elämisen tilaa, sopivan kaukana Helsingistä ;-).

Budjettiesitystä on nyt aikaa sulatella joulukuun alkuun. Vartin toimittaja kävi juuri tekemässä haastattelun kuntalisästä ensi viikon lehteen. Perästä siis kuuluu…

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Nurmijärvi, budjetti 2010