Vierailijoita

Käyntejä kotisivuilla:192766 kpl

Opettajien digitaidot hyvällä mallilla

Keskiviikko 29.3.2017 klo 15:43 - Virpi Korhonen

Kuntavaalien alla on käyty keskustelua digiloikasta ja Nurmijärven sivistystoimen valmiudesta tarjota sekä henkilöstölleen että oppilaille riittävät digitaidot ja laiteresurssit. Ohessa kunnan tieto- ja viestintätekniikan koordinaattori Harri Luttisen selvitys kunnassamme tehdystä perustyöstä:

Nurmijärven koulutuspalveluissa on panostettu vuosien ajan opettajien tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kehittämiseen. Opettajille on tarjottu ja tarjotaan koulutuksia sekä kunnan itse toteuttamina, ulkopuolilta ostettuina ja myös Nurmijärven koordinoiman Kuuma TVT-hankkeen kautta.

Vuoden 2015 alusta alkaen kouluilla on ollut käytössä digiagenttimalli, malli tuo kaikille kouluilla tutoropettajan, joka auttaa opettajia suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan teknologiaa hyödyntäviä oppimisprojekteja. Hallituksen Uusi perukoulu-hankkeen myötä kunta on saanut valtionavustusta agenttimallin laajentamiseen ja syksystä 2017 alkaen digiagenttina työskenteleviä opettajia on 10 kpl, jotka toimivat kiertävinä tutoropettajina. Digitaitojen lisäksi he tukevat kouluja uuden opetussuunnitelman mukaisen oppimisen toteuttamisessa.

Kuuma TVT-hanke on tarjonnut vuodesta 2012 alkaen vuosittain n. 150-250 nurmijärveläisopettajalle digitaitoja kehittävää koulutusta. Koulutukset ovat olleet monimuotoisia, niin koululle ja oppitunnille asti saapuvia (vrt. digiagenttien toiminta) kuin eri teemoihin liittyviä täsmäkoulutuksia. Lisäksi hanke on järjestänyt KuumaPop-tapahtumia, jossa opettajille on tarjottu erilaisia aiheeseen liittyviä työpajoja ja workshopeja.

Vuosittain kunnan opettajille tarjotaan tvt-koulutusta sekä työpäivän ulkopuolisina veso-koulutuksina että työpäivän aikana toteutettavina koulutuksia. Nämä koulutukset ovat painottuneet kouluille hankittujen työvälineiden kuten tablettitietokoneiden osaamiseen ja sähköisten oppimisympäristöjen (Edison, Office365, GSuite) käyttöön. Koulutukset ovat olleet erittäin suosittuja ja niitä pyritään toteuttamaan kunnan omien asiantuntijaopettajien voimin toiveiden ja mahdollisuuksien mukaan.

Koulujen toimintakulttuuri on kehittynyt vuosien mittaan ja koulujen toiminnan suunnittelussa otetaan huomioon digitalisuuden edistäminen. Kouluissa ei ole enää yhtä vastuuopettajaa vaan kehittämistyötä tehdään tiimeissä, jolloin osaaminen ja vastuu jakautuu. Esimiehet ottavat tvt-asiat huomioon kehityskeskusteluissa ja kouluissa määritellään opettajakohtaisesti osaamisen kehittämisen tarpeita sekä digitalisaatioon liittyviä opettajakohtaisia tavoitteita.

Koulujen tekniseen toimintaympäristöön on panostettu vahvasti. Kouluilla on kattavat toimivat langattomat verkot, päätelaitteiden suhde tämän vuoden hankintojen jälkeen on 1 laite/2,2 oppilasta mikä on valtakunnallisella tasolla hyvä taso.

Koulujen ja opettajien teknologisia valmiuksia, toimintatapoja, asennoitumista ja osaamista kartoitetaan säännöllisesti. Työvälineenä toimii Opeka-kysely, joka on valtakunnallinen Tampereen yliopiston ylläpitämä työväline. Opeka-kyselyä hyödynnetään myös opetus- ja kulttuuriministeriön työvälineenä toiminnan arvioinnissa. Maaliskuussa 2017 on parhaillaan menossa Opeka-kysely. Kysely tarjoaa jokaiselle opettajalle yhteenvedon omasta tilanteesta ja verrokkiluvut oman kunnan vastaavista opettajista sekä valtakunnallisen vertailuluvun. Vertailuluvut julkaistaan myös koulu- ja kuntatasolla. Kyselyn tulokset julkaistaan kevään aikana.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tvt, Nurmijärvi, sivistystoimi, Opeka

Kattava kouluverkko vai riittävät opetusresurssit?

Lauantai 25.3.2017 - Virpi Korhonen

Kuntamme toimintaympäristö tulee kokemaan parissa vuodessa ison muutoksen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden alueellistamisen myötä Nurmijärven kunnasta tulee pääasiassa sivistys- ja ympäristöpalveluiden tuottaja. Veroprosentistamme leikataan 12,5 prosenttiyksikköä, eli vuonna 2019 veroprosenttimme on 7, jos valtuusto ei ennen tätä päätä veronkorotuksista.

Väestömme vanheneva ikärakenne, hidastunut väestönkasvu ja sote-palvelujen siirtyminen maakunnan harteille kaventavat kunnan veropohjaa ja luovat palveluihin säästöpaineita. Tarvitaan osaavia, laaja-alaisia ja rohkeita päätöksentekijöitä, jotka osaavat tasapainottaa resurssit ja menot, jotta kuntamme selviää jatkossa perustehtävistään. Päätöksentekijöiden pitää tehdä valintoja toinen toistaan tärkeämpien asioiden välillä: asioita on pakko priorisoida ja kaikkea ei voida valita.

Viime syksynä valmistuneen Jyväskylän yliopiston tutkimuksen mukaan lasten ja nuorten oppimistulokset ovat heikentyneet koko maassa ja alueelliset erot ovat kasvussa. Niin kutsutun mahdollisuuksien tasa-arvon toteutuminen on tutkimuksen perusteella myös vaarassa: asuinpaikka ei saisi vaikuttaa opetuksen tasoon. Tiheästi asutuissa kaupungeissa on perinteisesti enemmän resursseja kuin maaseudulla. Resurssien puute näkyy mm. valinnaisaineiden kaventumisessa, ryhmäkokojen kasvamisessa ja opetusmateriaalien puutteessa.

Nurmijärvellä on nykyisellään laaja kouluverkko verrattuna väestömäärältään vastaavankokoisiin kaupunkeihin. Lisäksi koulukuljetuskustannuksemme ovat huomattavan suuret. Väestötilastoissa näkyvä oppilasmäärän väheneminen tulee nostamaan oppilaskohtaisia kustannuksia kaikissa koulussa.

Peruskoulun uuden opetussuunnitelman mukaan oppimisesta tulee yksilöllisempää eli oppimistavoitteeseen edetään aikaisempaa moninaisempia reittejä. Opettajilla tulee olla mahdollisuus oppilaiden yksilölliseen ohjaukseen ja ryhmäkoot tulee pitää riittävän pieninä. Samanaikaisesti oppilasaines on aiempaa eriytynyttä; samassa luokassa saattaa olla sekä kielellisiin ja sosiaalisiin taitoihin tukea tarvitsevia lapsia. Kapenevat opetusresurssit ovat merkittävin uuden opetussuunnitelman toteutumisen este.

Haetaanko tulevat säästöt palveluverkosta vai opetusresursseista? Tämän valinnan edessä on vuonna 2017 toimeensa ryhtyvä kunnanvaltuusto. Tämä arvovalintakysymys tulee koskemaan sekä perus- että lukio-opetusta. Jos päädytään nykyisen kouluverkon säilyttämiseen, johtaa se opetusresurssien leikkaamiseen kaikilta kouluilta. Käytännössä tämä tarkoittaa sekä suurempia ryhmäkokoja ja yhdysluokkia että vähemmän jakotunteja ja valinnaisaineita.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Nurmijärvi, kouluverkko, kuntavaalit 2017

Talouden sopeuttaminen edessä

Tiistai 5.4.2016 klo 23:01 - Virpi Korhonen

Eilen illalla Nurmijärven kunnanvaltuustolle esiteltiin palveluverkkotoimikunnan esitys vuosille 2017-2025 ajoittuvista sopeuttamistoimista. Tavoitteena oli laatia suunnitelma, jolla palveluverkko saadaan ylläpidettyä ilman kokonaisveroprosentin nostoa. On ennustettu, että sote-palveluiden lähtiessä kunnan harteilta tuleva veroprosenttimme on 6,5-7. Nykyinen veroprosenttimme on 19,50, joten tämä kertonee jotain sote-uudistuksen suuruusluokasta. Palveluverkon sopeuttamistoimia ei esitetä toteutettavaksi heti, vaan ne toteutetaan asteittain vuoteen 2025 mennessä.

Kunnassamme on 24 perusopetusta antavaa koulua ja 38 päiväkotia, joista 8 on yksityistä. Kun aloitin politiikassa 12 vuotta sitten, päiväkoteja oli muistaakseni 45. Pienten lasten ikäluokkien supistuessa päiväkotiverkkoa on jo siis karsittu ja lisäkarsintoja on tulossa. Seuraavaksi sopeuttamisvuorossa on kouluverkko.

Palveluverkon alasajo on ylösajoa huomattavasti hankalampaa, koska se heikentää palvelujen saavutettavuutta. Koulujen oppilaaksiottoalueet tulevat olemaan nykyistä huomattavasti laajemmat. Nykyiset alueet on kuvattu Nurmijärven karttapalvelussa, joka löytyy kunnan kotisivuilta.

Palveluverkon sopeuttamisesitys pohjaa kunnan väestöennusteille. Esimerkiksi Klaukkalan Harjula-Syrjälä -alueella oli viime syksynä n. 75 eskarilaista ja ensi syksynä enää 50. Alakouluikäisten määrän ennustetaan vähenevän Harjula-Syrjälä -alueella nykyisestä 437 oppilaasta 267 oppilaaseen vuoteen 2025 mennessä. Muutos on aika nopea, vuonna 2020 oppilasmäärä on pudonnut nykyisestä jo sadalla eli 4-5 opetusryhmän verran.

Tämä on täyteen rakennettujen omakotialueiden ongelma, eli kun asukkaiden vaihtuvuus on pieni, niin alueella asuvien lasten ikärakenne vanhenee. Yksi vaihtoehto on, että Harjulan koulu muutetaan yläkouluksi, jolloin 7.-9.-luokkalaisten ei tarvitsisi kulkea Isoniittuun. Toinen vaihtoehto on Syrjälän koulun lakkauttaminen ja Isoniitun koulun laajentaminen. Tällöin osa Syrjälän koulun oppilaista menisi Harjulan kouluun ja osa Isoniittuun. Kaikki yläkoululaiset kävisivät edelleen Isoniitun koulua.

Palveluverkkotyöryhmän esityksessä pyydetään valtuustoa ottamaan kantaa mm. uuden lukion rakentamiseen ja alakoulujen minimikoon määrittelemiseen. Esitetyt koulujen lakkauttamispäätökset perustuvat kuntakehitystoimikunnan hyväksymään väestöennusteeseen. Useissa lakkautettavaksi esitetyistä kouluista on jo nyt koulukuljetettavia lapsia, joten ko. koulujen lakkauttamisen on arvioitu nostavan kuljetuskustannuksia yhteensä n. 50 000 eur/vuosi.

NYKin ja Rajamäen lukioiden yhdistämisellä tavoitellaan myös säästöjä. Nyt kunnallista lukio-opetusta tuetaan 400 000 eur/vuosi, kun yksityinen Arkadian lukio järjestää opetuksensa pelkästään valtionosuuksilla. Uusi lukiorakennus korvaisi muita kouluinvestointeja ja mahdollistaisi painotusten tarjoamisen, mikä lisäisi lukion houkuttelevuutta. Nyt jo joka kolmas lukiolainen hakeutuu kunnan ulkopuoliseen lukioon.

Kiusallaan eivät päätöksentekijät sopeuttamistoimia tee. Yhden tyhjän oppilaspaikan nettokustannus on kuitenkin useita tuhansia euroja. Päiväkodeissa keskittämisellä saavutettava säästö on vieläkin suurempi: yksi tyhjä alle 3-vuotiaan paikka maksaa n. 17 500 eur ja yli 3-vuotiaan 10 000 eur. Täynnä olevista paikoista vähennetään päivähoitomaksut, jotka määräytyvät vanhempien tulojen perusteella. Tyhjistä paikoista jäävät maksut saamatta. Jokainen meistä voi katsoa verotuspäätöstään ja miettiä, että subventoidaanko sillä täyttä vai tyhjillään olevaa päiväkotipaikkaa. Harvan maksama kunnallisvero kattaa edes yhden alle 3-vuotiaan nettohoitokulut.

Paikallislehden toimittaja soitti ja kysyi näkemystäni koulujen lakkauttamiseen. Niin tai näin, sivistyslautakunnalle on annettava rahat säilytettävien koulujen pyörittämiseen. Monena vuonna olemme budjetintekovaiheessa joutuneet tekemään juustohöyläystä, koska meiltä on edellytetty lisäkarsintoja.

Kun kouluverkosta tehdään päätös, sen pitää kestää aikaa. Taajamin ja kyliin rakentavien tai asunnon hankkivien perheiden pitää tietää missä jälkikasvun koulu sijaitsee. Koulujen lakkautuslista on pitkän tähtäimen suunnitelma, eli koulut lakkautetaan vasta kun sen oppilasmäärä laskee selvästi valtuuston päättämän minimikoon.

Kuntalaisille tarjotaan mahdollisuus raportin kommentoimiseen joko kyläilloissa tai kunnan nettisivuilla, josta löytyy myös tiivistelmä palveluverkkosuunnitelmasta. Ensimmäinen kyläilta järjestetään 6.4. Rajamäessä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: palveluverkko, Nurmijärvi, sopeuttaminen

Väärinymmärryksiä ja väärin ymmärrettyjä

Keskiviikko 16.3.2016 klo 10:31 - Virpi Korhonen

USA:ssa tutkijavaihdossa ollessani minulla oli iranilainen mieskollega, jonka kanssa jaoin työhuoneen. Emme koskaan kätelleet, koska heidän kulttuurissaan vieraan naisen kätteleminen ei ole sallittua. Kerroin hänelle perheestäni, työstäni ja osallistumisestani kunnallispolitiikkaan. Hän sanoi kunnioittavansa ja ihailevansa minua ja antoi minulle lempinimen Iron Woman. Vastaavasti hän kertoi minulle elämästään Iranissa ja tapasin hänen vaimonsa. Meistä tuli hyvät ystävät. Luterilainen kirkko ja heidän moskeijansa sijaitsivat viereisillä tonteilla ja parkkipaikkoja käytettiin ristiin, jos toisessa oli suuri tapahtuma.

Tämä kokemukseni olkoon aasinsiltana Nurmijärven yhteiskoulun valmistavien luokkien perustamisen ja tulevan vanhempainillan ympärillä käytävään keskusteluun. Maahamuuttoviranomaisten tehtävä on ollut arvioida näiden 7.- 8. luokkalaisten oppilaiden tausta, sivistystoimi ei ole siitä vastuussa. Meidän tehtävämme on integroida heidät suomalaiseen yhteiskuntaan, koska kaikki Nukarilla asuvat pojat ovat todennäköisiä turvapaikan saajia.

Tulevaa vanhempainiltaa on kyseenalaistettu mm. sillä, että vanhemmat eivät kaipaa seurusteluohjeita. Kyllä minua teini-ikäisen tytön äitinä kiinnostaa, miten sukupuolten välinen kanssakäyminen turvapaikanhakijoiden kulttuurissa toimii. Näin vältytään väärinymmärryksiltä, joita ensikohtaamisissa voi usein syntyä. Tuleva opiskelu- tai työtoveri voi olla vaikkapa muslimi tai hindu, itselläni on kokemusta molemmista. Valmentavaa opetusta tarvitaan siis puolin ja toisin.

1 kommentti . Avainsanat: valmistava opetus, turvapaikanhakijat, Nurmijärvi

Valtuusto pudotti pohjan omalta säästöohjelmaltaan

Torstai 3.3.2016 klo 10:34 - Virpi Korhonen

Viime viikolla kunnanvaltuusto päätti luopua päivähoidon ryhmäkokojen kasvattamisesta äänin 31-18. Asiaa oli valmisteltu sivistyslautakunnan joulu- ja tammikuun kokouksissa. Äänestystuloksen 6-3 myötä lautakunta esitti ryhmäkokojen kasvattamista kunnanhallitukselle, joka päätyi edelleen äänin 8-3 esittämään sitä valtuustolle.

Lautakunta päätti esittää leikkauksia, koska valtuusto on asettanut sille tavoitteeksi, että eläköitymisen ja päiväkotien lakkauttamisen myötä varhaiskasvatuksen tulee säästää 600 000 eur henkilöstökuluistaan vuoteen 2018 mennessä.

Ryhmäkokojen kasvattaminen suurimmissa päiväkodeissa olisi tuonut pitkällä aikavälillä 120 lisäpaikkaa ja mahdollistanut n. 600 000 eur henkilöstösäästöt. Nyt säästöt jäivät tekemättä ja niiden päälle lankeavat maksettavaksi myös tulevat valtionosuusleikkaukset.

Jatkossa sivistystoimen tulee hakea säästöt muualta. Hallituksen kaavailema päivähoitomaksuasetus, jossa luodaan uusi 354 euron eliittimaksuluokka, nostaa varhaiskasvatuksen maksutuloja enintään 400 000 eur. Nurmijärvellä arviolta joka toinen perhe tulee kuulumaan uuteen korkeimpaan maksuluokkaan.

Jokaisella hintalapulla on kääntöpuolensa. Jos varhaiskasvatus ei pysty toteuttamaan säästöohjelmaansa, säästöt katetaan joko päivähoitomaksuja tai kunnallisveroa korottamalla. Hallituksen suunnitelmissa on kunnallisverokatto, joten veroja ei pysty korottamaan loputtomiin. 

Nurmijärven kouluverkkoa koskevat säästöt tulevat päätettäväksi kevään aikana. Edessä on myös resurssiopettajien vähentäminen. Leikkauksista luopuminen ei tule enää olemaan vaihtoehto.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Nurmijärvi, säästöt, kuntatalous, varhaiskasvatus,

Työn makuun

Sunnuntai 24.1.2016 klo 17:57 - Virpi Korhonen

Kuntaliitosselvitysten jälkeen Nurmijärvellä on kääritty hihat ja keskitytty oman kunnan kehittämiseen. Ensi keskiviikon valtuustossa hyväksytään Rajamäen Kylänpään kaava, jonne sijoittuu ajan kuluessa 1300 asukasta. Toinen merkittävä kaava on Klaukkalan osayleiskaava, jota on valmisteltu vuodesta 2012.

Viime vuonna Nurmijärvelle perustettiin poliittisista päätöksentekijöistä ja luottamushenkilöistä koostuva lukiotyöryhmä, jonka tehtävänä oli pohtia Nurmijärven lukioverkkoa ja mahdollisia painotuksia, jotta lukiokoulutuksemme säilyisi kilpailukykyisenä suhteessa ympäristökuntien tarjontaan. Työryhmän raportissa esitetään, että Rajamäen ja NYK:in lukiot yhdistyisivät yhdeksi lukioksi ja sille rakennettaisiin uudet tilat Nurmijärven pääkirjaston yhteyteen. Raporttiluonnos on lausunnolla 31.1.2016 asti ja sitä voi kommentoida kunnan nettisivuilla.

Toinen konklaavi perustettiin pohtimaan Nurmijärven palveluverkkoa. Toimikunnan tehtävänä on selvittää mitkä investoinnit tulevaisuudessa ovat välttämättömiä, mitkä voidaan kenties korvata esim. toiminnan kehittämisellä, ja mistä voidaan luopua kokonaan. Jokaista nurmijärveläisperhettä kohden on kunnassamme olohuoneen verran julkista tilaa, jota lämmitetään ja ilmastoidaan ympäri vuorokauden, oli käyttöä tai ei. Palveluverkkotoimikunta saanee selvityksensä valmiiksi kevään aikana ja esittää mistä saada kasaan käyttötaloudessa (eli jokapäiväisissä toimintamenoissa) n. 750 000 eur säästöt, jonka valtuusto on asettanut tavoitteeksi vuodelle 2018. Lisäksi henkilöstön vähentämiselle on omat tavoitteensa, joka tehdään pääosin eläköitymisen kautta.

Yksi askel käyttötalouden säästöihin ovat sivistyslautakunnassa ensi torstaina tehtävät päätökset liittyen varhaiskasvatuksen säästöihin. Ensimmäisessä pykälässä esitetään, että jokaisella lapsella on jatkossa oikeus 20 tunnin varhaiskasvatukseen. Jos lapsi tarvitsee pitempää hoitoa, niin perheen tulee antaa siitä selvitys. Työssäkäynti on riittävä perustelu, myös osa-aikainen työ, opiskelu, työvoimakoulutus ja kuntoutus antavat oikeuden pitempään hoitopäivään, jos ne sitä edellyttävät. Ohessa vielä lainaus esityksestä, josta käy ilmi, että moni muukin perusteltu syy voi antaa lapselle oikeuden pitempään hoitopäivään:

Lapsella on oikeus myös pidempiaikaiseen tai kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen, mikäli lapsen kehitys tai tuen tarve tai lapsen/perheen muut, esimerkiksi sosiaaliset olosuhteet sitä edellyttävät. Varhaiskasvatuksen katsotaan edistävän lasten tasa-arvoa ennaltaehkäisemällä mm. oppimisvaikeuksien syntymistä ja tasoittamalla kehityksellisistä ja sosiaalisista taustoista johtuvia eroja. Varhaiskasvatuksella on myös ennaltaehkäisevä tehtävä tilanteissa, joissa vanhemmilla on vaara uupua erilaisissa perhetilanteissa.”

Kuten esittelytekstistä käy ilmi, jokainen kokopäivähoitoa tarvitseva lapsi tulee saamaan sitä myös jatkossa. Muutos nykytilanteeseen verrattuna tulee näkymään lähinnä niiden perheiden arjessa, joissa ollaan työttömänä tai vauvan kanssa kotona ja lapsi on kokopäiväesikoulussa tai -hoidossa.

Toinen lautakunnan listalla oleva päätösesitys käsittelee ryhmäkokojen suurentamista. Tällä hetkellä yli 3-vuotiaiden ryhmässä saa olla enintään 21 lasta/kolme aikuista, jatkossa ryhmäkokoa kasvatettaisiin 24 lapseen/kolme aikuista. Esittelytekstissä todetaan, että käytännössä kaikissa kolmiryhmäisissä (eli n. 50-paikkaisissa) päiväkodeissamme tilojen pienuus estää ryhmien kasvattamisen. Sitä vastoin isommissa 4 ja 5 ryhmän yksiköissä lasten määrää voidaan lisätä. Käytännössä tämä toisi Nurmijärvelle n. 120 lisäpaikkaa ja auttaisi esim. puolipäivälasten sijoittamisessa ryhmiin. Jos ryhmässä on erityistä tukea tarvitseva lapsi, niin edelleen ryhmää voidaan pienentää yhdellä lapsella tai lapsella voi olla oma avustaja.

Kuntatalouden realiteetit sanelevat pitkälle kunnassamme tehtävät uudistukset. Tulevissa talousarvoissa olevat miljoonien eurojen leikkaukset edellyttävät toiminnan rakenteellisia uudistuksia. Mielestäni nämä joustot varhaiskasvatuksen järjestämisessä säästävät meitä vielä kipeämmiltä leikkauksilta. Jokainen verokorttinsa postissa saanut kuntalainen varmasti tunnustaa, että kipurajoilla mennään ja veronkorotukset eivät ole enää vaihtoehto.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Nurmijärvi, säästöt, kuntatalous, varhaiskasvatus,

Leikkiselvityksiä

Lauantai 9.11.2013 klo 21:20 - Virpi Korhonen

Aamuruuhkassa ajellessani muistin, etten ole pitkään aikaan päivittänyt blogiani. Itse asiassa en ole kirjoittanut sitten kunnallisvaalien. Tavallisesti on tullut kirjoitettua jostain päätöksestä, jolla on merkittävää vaikutusta kuntalaisten arkeen. Kun mietin tätä vuotta taaksepäin, eipä juurikaan tule sellaisia päätöksiä mieleen.

Kuluvaa vuotta on leimannut yksi ja ainoa asia: hallituksen sote- ja kuntauudistus. Siinä on kyllä niin sekava hanke, että ei siitä tahdo kukaan ottaa selvää. Nurmijärvikin päätti lähteä kahdeksan kunnan näennäisselvitykseen mukaan, jonka suurin motiivi oli, ettei jouduta selvitykseen isojen kaupunkien kanssa. Samoin ovat toimineet monet muutkin kunnat ja kaupungit ja tehneet hallituksen mieliksi näitä leikkiselvityksiä.

Itselleni hallituksen toimista tulee lähinnä mieleen vanhat lastenkasvatusopit: uhkailu, kiristys ja lahjonta. Jos ei hyvällä, niin sitten pahalla. Kuntien määrä on saatava alle sadan. Hirttäydytään hallitusohjelmaan, vaikka samalla talous sakkaa, työpaikkoja katoaa ja pk-yritykset ovat vaikeuksissa.  

Paljon tästä prosessista kertoo, että kuntien tarvitsemat oikeat kehittämistoimet ovat jääneet näiden selvitysten vuoksi tekemättä. Kuka viheltäisi tämän leikin poikki?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntauudistus, soteuudistus, Nurmijärvi

Vaaliaattona

Lauantai 27.10.2012 klo 21:14 - Virpi Korhonen

Viimeiset esitteet on jaettu ja teltat laitettu nippuun. Kylläpä jännittää koko ehdokasjoukkomme puolesta. Kaikkiaan 57 ehdokasta, joista miltei puolet on ensikertalaisia. Muistan hyvin, kun vuonna 2004 olin samassa tilanteessa.

Tuloksesta huolimatta olen taas kokemusta rikkaampi. Vuoden 2008 kuntavaaleissa olin Nurmijärvellä vertoluvuissa sijalla 7., vuoden 2011 eduskuntavaaleissa sijalla 9. Huomenna nähdään, miten nyt käy.

Kiitos kaikille kuntalaisille kiinnostavista keskusteluista ja onnea kilpakumppaneille! Kiitos myös perheelleni, erityisesti aviomiehelleni, saamastani tuesta.

2 kommenttia . Avainsanat: Kuntavaalit 2012, Nurmijärvi

Neljän vuoden saldo

Maanantai 15.10.2012 klo 23:06 - Virpi Korhonen

Kansanedustajien työtä tavataan arvioida julkisuudessa mm. läsnäoloprosenteilla ja puheenvuorojen määrällä. Kunnanvaltuustotyöskentelyä voisi arvioida samalla tavoin, joskin pelkkä läsnäolo tai puheenvuoron pyytäminen ei kerro välttämättä siitä, onko valtuutettu hoitanut tehtävänsä hyvin vai huonosti.

Omalla kohdallani ajattelin tehdä itsearvion perustuen aloitteiden määrään ja niiden johtamiin toimenpiteisiin. Tämän valtuustokauden aikana olen tehnyt neljä valtuustoaloitetta, joista kaksi on tullut tähän mennessä valtuuston käsittelyyn.

Valtuustoaloite lasten hoitoapukokeilusta Nurmijärven päivähoidossa (15.12.2010) johti ensin kokeiluun, joka sittemmin vakinaistettiin. Kotihoidossa olevat lapset voivat varata neljä päivähoitopäivää kuukaudessa menettämättä kotihoidontukea tai kuntalisää.

Valtuustoaloite kesäkuun päivähoitomaksuista (16.11.2011) johti myös viime kesänä kokeiluun ja sivistyslautakunta esittää sen vakinaistamista ensi vuoden budjetissa. Muutama sata lasta oli tänä vuonna kesä-heinäkuun poissa päivähoidosta. Säästyneillä sijaismäärärahoilla ja palkattomilla vapailla katettiin menetetyistä hoitomaksuista aiheutuneet kustannukset.

Edellisen valtuustokauden lopussa tekemäni valtuustoaloite omaishoitajien läheislomitusjärjestelmän kokeilusta Nurmijärvellä (17.12.2008) niin ikään vakinaistettiin tällä valtuustokaudella.

Kaikilla tekemilläni aloitteilla on sama ideologinen perusta – kuntalaisten valinnanvapauden turvaaminen. Kotihoitoon, niin lasten kuin ikäihmistenkin kohdalla, on annettava mahdollisuus.  Valinnanvapauden lisääminen ei ole keneltäkään pois – päinvastoin.

Rakennamme vähemmän seiniä ja lämmitämme vähemmän neliöitä. Nurmijärvellä joka kolmas 1-6-vuotias lapsi on kotihoidossa. Määrällisesti tämä tarkoittaa noin tuhatta päiväkotipaikkaa eli 10 kpl n. 2,5 miljoonan euron 100-paikkaista päiväkotia. Väestön ikääntyessä laitospaikkojen tarve lisääntyy. Tällöin jokainen omaishoitaja on tulee olemaan kunnalle kullan arvoinen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntavaalit 2012

Tarvitaanko Nurmijärvellä painotettua opetusta?

Perjantai 5.10.2012 klo 22:05 - Virpi Korhonen

Sivistyslautakunta selvitti alkusyksystä ruotsinkielisen kielikylpypäiväkodin tarvetta. Kielikylpyopetuksen tarkoitus on jatkua myös ala- ja yläkouluun. Kyselyssä kävi ilmi, että varsinkin englanninkieliseen kielikylpyopetukseen olisi laajaa kiinnostusta. Osa kuntalaisista oli taas sitä mieltä, että tällaisia ”herkkuja” ei tulisi ylipäätään tarjota kenellekään.

Kielikylpyopetuksesta päätettäessä tulisi samalla linjata, tarjotaanko Nurmijärvellä tulevaisuudessa muuta painotettua opetusta, esim. musiikki- tai liikuntaluokkia. Onko kunnallamme varaa tarjota painotettua opetusta tai vastaavasti varaa olla tarjoamatta? Yhä useammat perheet toivovat koulupäivien ja harrastusten lomittuvan, jolloin ilta-ajan voisi rauhoittaa perheelle. Yhteistyö esim. musiikkiopiston, tanssiopiston ja urheiluseurojen kanssa voisi mahdollistaa painotetun opetuksen tarjonnan ympäri kuntaa.

Asialle on sekä vastustajia että puolestapuhujia. Vastustajien yleisin argumentti on, että painotteisuus luo epätasa-arvoa koulujen ja oppilaiden välille. Toisaalta nurmijärveläisten oppilaiden voidaan katsoa olevan epätasa-arvoisessa asemassa suhteessa niihin pääkaupunkiseudun kuntiin, joissa painotettua opetusta on tarjolla.

Helsingissä koulut voivat tarjota painotettua opetusta, johon oppilaat valitaan soveltuvuuskokeella koko kaupungin alueelta. Painotettu opetus alkaa 1., 3. tai 7. luokalla. Soveltuvuuskokeella valituista oppilaista voidaan muodostaa joko oma ryhmä tai oppilaat voidaan sijoittaa muiden kanssa samaan luokkaan. Tällöin vain painotetun oppiaineen, esimerkiksi musiikin tunnit pidetään omassa ryhmässä. Painotettua ainetta opiskellaan yleensä 1–2 viikkotuntia oppiaineen valtakunnallista vähimmäistuntimäärää enemmän.

Itse kuulun painotetun opetuksen kannattajiin. Perheen arjen ja koululaisten jaksamisen kannalta painotteisuus mahdollistaa intensiivisen harrastamisen, joka muutoin olisi hankala yhtälö. Tavoitteenani on saada ensi valtuustokaudella periaatepäätös siitä, ryhdytäänkö Nurmijärvellä tarjoamaan painotettua opetusta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: painotettu opetus, Nurmijärvi, sivistystoimi

Vaalikuumetta

Tiistai 2.10.2012 klo 22:39 - Virpi Korhonen

Vaalikuume on selvästi nousussa. Konkarit hermoilevat läpimenoaan ja tulevia paikkojaan, joitain polttelee jättäytyminen kisan ulkopuolelle. Monella ensikertalaisella kierrokset ovat jo korkealla. Niin pitääkin, jos tähtää läpimenoon.

Itse pohdin pitkään ehdolle asettumista. Valtuutetun tehtävästä ei juuri kiitosta saa ja pelkkää niukkuutta päästään jakamaan seuraavat vuodet. Klaukkalan massiivinen katurakentaminen tulee syömään leijonanosan Nurmijärven kunnan investointibudjetista. Hyvä näin, koska kuntalaisten pitää päästä aamulla töihin ja illalla kotiin.

Vaalit ovat saaneet äänestäjät myös avautumaan asiasta jos toisesta. Jotkut kokevat velvollisuudekseen arvioida ehdokkaiden ulkonäköä, pukeutumista tai vaikkapa vanhemmuuden taitoja. Itsekin sain kommentin eilen kotisivuilleni, jossa moitittiin äitiyttäni. Auts.

Jos olen jotain politiikasta vuosien varrella oppinut, niin avarakatseisuutta. Kommunisti tai kokoomuslainen,  yhtä arvokkaita mielipiteitä kaikki. Mielenterveyskuntoutuja, päihderiippuvainen, pitkäaikaistyötön – kaikilla on oikeus ihmisarvoiseen elämään. Eniten olen joutunut ottamaan takapakkia vanhemmuuteen liittyvissä näkemyksissäni. Ehdottomuus on kasvanut ymmärtämykseksi erilaisia elämäntilanteita kohtaan. Joillain on enemmän voimavaroja, toisilla vähemmän. Subjektiivinen oikeus päivähoitoon on myös lapsen etu, jos perhetilanne sitä vaatii. Kaikilla perheillä ei ole tukiverkostoja ja oma jaksaminen on tiukoilla.

Omaa poliittista toimintaani ohjaa vahvasti kuntalaisten valinnanvapauden turvaaminen, oli sitten kyseessä koti- tai päivähoito, omais- tai laitoshoito, osapäivä- tai kokopäivätyö, tai vaikkapa taajama- tai kyläasuminen.

Annetaan kaikkien kukkien kukkia.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kunnallisvaalit 2012, Nurmijärvi

Kotihoidon tuen leikkaus maksaisi Nurmijärvelle miljoonia

Sunnuntai 4.3.2012 klo 10:13 - Virpi Korhonen

Sinipunahallitus harkitsee lasten kotihoidon tuen leikkaamista yli kaksivuotiailta. Nurmijärvellä kaksivuotiaiden ikäluokasta 65 prosenttia hoidetaan kotona. Leikkaus koskettaa siis noin 320 lasta. Lisäksi näillä lapsilla on keskimäärin 0,7 sisarusta, jotka ovat myös kotihoidossa.

Jos Nurmijärvellä puolet kotihoidossa olevista kaksivuotiasta siirtyisi sisaruksineen päiväkotiin, tarkoittaisi se 250 päiväkotipaikan rakentamista. Näiden päiväkotien investointikustannukset ovat kymmenen miljoonaa euroa. Uudet, kalliit tilat näkyvät suoraan päivähoidon kustannusrakenteessa. Tällä hetkellä päivähoidon laskennalliset tilavuokrat ovat Nurmijärvellä 3,9 miljoonaa euroa vuodessa. Hyvinkäällä päiväkotien tilavuokrat ovat 1,5 miljoonaa.

Kunnallisessa päivähoidossa oleva lapsi maksaa kunnalle keskimäärin 11 000 euroa vuodessa, kun jokaista kotihoidossa olevaa yli kaksivuotiasta lasta tuetaan keskimäärin 3300 eurolla*. Kotihoidontuen leikkaus yli kaksivuotiailta ”säästäisi” kunnalta n. 1,8 miljoonaa euroa. Jos puolet tuen menettäneistä lapsista siirtyy päiväkotiin, kasvavat käyttötalouden nettomenot 1,2 miljoonaa euroa vuodessa. Jos kaikki siirtyisivät päiväkotiin, kasvaisivat nettomenot 4,2 miljoonaa vuodessa. Lisäksi investoisimme 500 tarvittavaa lisäpaikkaa.

Edellisen kerran sinipunan ollessa hallituksessa tehtiin kotihoidon tukeen historiamme suurin leikkaus. Lisäksi tuen tasoa ei nostettu kahdeksaan vuoteen, ennen kuin Keskusta palasi hallitukseen. Sama ideologia ohjaa sinipunaa taas. Niiltä leikataan, joiden työlle annetaan vähiten yhteiskunnallista arvoa.

 Kotihoidon tukeen liittyvää tilastotietoa Nurmijärvellä

 

* arviot keskimääräisestä tuesta vaihtelevat 3000 euron molemmin puolin. Summa on laskettu per kotona hoidettava lapsi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kotihoidontuki, leikkaus, valtion budjetti 2013

Vesileikkejä

Lauantai 5.11.2011 klo 10:22 - Virpi Korhonen

Nurmijärven kunnan vuoden 2012 budjetti tulee vajaan kahden viikon päästä valtuuston käsittelyyn. Luvassa on loisketta ja lätinää, kun väännetään kättä taajamien liikuntapaikkainvestoinneista. Suurin keskusteluaihe on varmasti Rajamäen uimahallin peruskorjaus ja laajennus, joka mittakaavasta riippuen nostaa kunnan vuosittaiset avustukset uimahallille nykyisestä 0,45 miljoonasta 0,7-1,2 miljoonaan.

Nykyisellä veroprosentillamme (19,00) kuntataloutemme kestää maksimissaan 20 miljoonan vuosi-investoinnit, joista osa kuitenkin rahoitetaan velkarahalla. Nyt vuosien 2012-2016 investointibudjetti nousee vuositasolla 30 miljoonaan. Jotta kunta ei velkaantuisi, prosenttiyksikön veronnosto olisi tarpeellinen. Karsintaa on siis luvassa ja Rajamäen uimahalli on tässä kokonaisuudessa pieni lätäkkö. Tässä tulevan parin vuoden investointihankkeita:

Kertainvestoinnit

Pääterveysaseman peruskorjaus ja laajennus 6,9 milj
Klaukkalan harjoitusjäähalli 4 milj
Klaukkalan uusi päiväkoti 2,6 milj
Rajamäen terveysaseman laajennus ja peruskorjaus 2,4 milj
Rajakaaren peruskorjaus ja muutostyöt 2,3 milj
Karhunkorven koulun peruskorjaus ja laajennus 1,2 milj
Klaukkalan urheilualueen huoltorakennuksen korjaus ja laajennus 0,5 milj
Ahjolan kunnostustyöt 0,5 milj
Tiiranrannan uimarannan pukutilat ja vesihuolto 0,4 milj
Taaborin katsomo 0,3 milj
Yhteensä 21 milj

Jokavuotiset investoinnit

Kunnallistekniikan rakentaminen 9-14 milj/vuosi (sis. Kirkonkylän liikuntapuiston rakentaminen 0,8 milj/vuosi)
Maa-alueiden hankinta 1,7 milj/vuosi
Koulujen ATK- ja AV-laitteet 0,5 milj/vuosi
Kunnan tietotekniikka 0,5 milj/vuosi
Yhteensä 12-17 milj/vuosi

Kunnallistekniikan rakentaminen tuo tietysti tontinmyyntituloja, joita on budjetoitu tuleville vuosille 5,7-6,7 milj/vuosi. Silti investointitaso on liian korkea. Klaukkalan yksityinen monitoimihallihanke kaatui kannattamattomana, sillä liikuntatilarakentaminen on harvoin bisnes. Uimahalli on tästä malliesimerkki, jonka lipputulot eivät millään kata käyttökuluja.

Kunnan omistuksessa oleva kiinteistömassa on valtava. Energian hinnannousun myötä meille aiheutuu tiloista tulevaisuudessa valtavat kiinteät kustannukset ja nämä tilat seisovat suurimman osan vuorokaudesta tyhjinä. Moni valtuutettu on peräänkuuluttanut tilojen mahdollisimman korkeaa käyttöastetta, esimerkiksi vaikka että yksityislääkärit voisivat vuokrata terveysasemien tiloja iltaisin ja viikonloppuisin. Ei kuulemma onnistu. Tämä investointien hyödyntämisen tehottomuus on mielestäni yksi keskeisiä kysymyksiä, jolla ratkaistaan monen kunnan kohtalo tulevaisuudessa. Osataanko löytää uusia toimintamalleja, joilla nousevat kustannukset saadaan katettua, vai jatketaanko samaan malliin.

Kuten laulussa todetaan: ”Kun rahat on loppu, myydään Volvo”. Jos jatkossakin haluamme ajaa Volvolla, pitänee tyytyä kimppakyytiin. Vähemmän ja laadukkaampaa, ehkä pidemmän matkan päästä. Kaikkien palveluiden ei tarvitse löytyä kävelyetäisyydeltä, mutta sen sijaan laatu ei saa kärsiä. Siitä tässä loppujen lopuksi on kyse. Parin kyläkoulun lakkauttaminen ei ole ratkaisu tähän ongelmaan, pienillä lapsilla koulumatka on määräävä tekijä. Sitä paitsi kyläkoulut liikuntasaleineen tarjoavat hyviä lähiliikuntapaikkoja iltaisin.

Keskustelu jatkuu. Pelkäänpä vaan, että olennaiseen ei juuri puututa ja vesisota jatkuu valtuustossa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Nurmijärvi, budjetti 2012

Budjettirumbaa ja sienisalsaa

Torstai 15.9.2011 klo 22:16 - Virpi Korhonen

Syksy on tuonut tullessaan budjettivalmistelut ja kokousrumban. Talousnäkymät ovat niin arvaamattomat, että ei oikein tiedä mille pohjalle talousarviota pitäisi rakentaa. Sivistyslautakunta hyväksyi tänään oman budjettiesityksensä, jonka loppusumma on 82,8 miljoonaa. Päivähoito kotihoidontukineen vie siitä 31,4 miljoonaa, koulut 46,5 miljoonaa, kirjasto ja kulttuuri 2,7 miljoonaa ja nuorisopalvelut 1,5 miljoonaa. Hallintopalvelut näille maksavat 650 000 eur.

Nurmijärvellä on 23 koulua ja n. 500 opettajaa. Päiväkoteja on 46 (39 kunnallista ja 7 yksityistä) ja henkilökuntaa niissä työskentelee n. 630. Perhepäivähoitajia on 63, joista 22 on yksityisiä. Kirjastoja on 3, joissa työskentelee 38 henkilöä museotoiminta ja kulttuuri mukaan lukien. Kirjoja lainataan vuosittain  850 000 ja kulttuuritilaisuuksissa käy n. 10 000 kävijää. Museoihin ennakoidaan ensi vuonna 18 500 kävijää.

Sivistystoimen suurimpia kehittämiskohteita ensi vuodelle ovat pätevän henkilökunnan rekrytoiminen ja työhyvinvoinnin lisääminen. Kirjasto- ja kulttuuritoimessa laaditaan ikäihmisten palvelusuunnitelma sekä laitetaan toimeen kulttuuriohjelmaa uuden kulttuurijohtajan johdolla. Kuntalasten osallisuutta lisätään oppilaskuntatoimintaa ja vanhempainiltoja kehittämällä. Päivähoidon todelliset kustannukset yritetään myös selvittää.

Aurinkoisena syyspäivänä on ihanaa pistää kännykkä kiinni ja marssia sienimetsään. Parhaat ajatukset ja ideat syntyvät usein silloin, kun mieli on levossa. Samoin kuin sieniä, niitä voi säilöä talteen parempia talousnäkymiä odotellessa. Omissa yrityksissänikin parhaat kehittämisideat ovat saaneet alkunsa hiljaisina aikoina.

Saattaa olla, että muutama kunnan investointikin joudutaan säilömään parempia aikoja odotellessa. Ensi vuodelle investointisumma on 35 miljoonaa, kun normaali investointitaso on 20 miljoonaa. Mielenkiintoinen budjettikokous tulossa, kun kylien urheilupaikkarakentamishankkeet taas ottavat mittaa toisistaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Nurmijärven talousarvio 2012

Mihin katosi perheministeri?

Perjantai 8.7.2011 klo 23:32 - Virpi Korhonen

Uudessa hallitusohjelmassa riittää kesälukemista. 90-sivuisesta ohjelmasta on helppo nähdä, että neuvotteluissa ovat olleet seinät leveällä ja katto korkealla. Montaa hallitusohjelmalinjausta onkin jo analysoitu lehdistössä, Hesari mm. avasi työttömän perusturvakorotuksen vaikutusta eri palkansaajaryhmissä. Korotus meni sinne, jossa sitä vähiten tarvittiin, eli enemmän ansaitsevien pussiin. 

Eniten tietysti itseäni kiinnostivat uuden hallituksen perhepoliittiset linjaukset. Eipä niitä juuri ollut. Seuraava neljä vuotta kuluvat selvitysten ja kartoitusten tekemiseen. Paljon on ohjelmassa myös edistämis- ja kehittämiskohteita. Perheministeriä ei myöskään hallitukseen saatu, vaikka monissa vaalipuheissa niin luvattiin. Koordinaatiota lisätään, eli käytännössä kukaan ei ole edelleenkään poliittisessa vastuussa perheiden asioiden edistämisestä.

Työn ja perheen yhteesovittamisesta on laadittu erillinen tekstinpätkä hallitusohjelman sivulle 63:

 Edistetään toimintamalleja, joilla pienten lasten vanhemmat ja iäkästä tai sairasta läheistään hoitavat voivat nykyistä joustavammin tehdä lyhyempää työpäivää tai ottaa palkatonta vapaata työstä yhdessä työnantajan kanssa sopimalla.

Kannustetaan työnantajia ottamaan käyttöön toimintamalleja, jotka madaltavat kynnystä siirtyä takaisin työelämään hoitovapaalta ja muilta vastaavilta työelämän keskeytyksiltä.

Vanhempien osa-aikatyön mahdollisuuksia lisätään. Arvioidaan mahdollisuudet korottaa osittaista hoitorahaa ja joustavoittaa sen käyttömahdollisuuksia.

Osapäiväisen ja osa-aikaisen hoidon maksu muutetaan määräytymään kunnan ja palvelun käyttäjän sopiman hoitoajan perusteella.

Edistetään kotihoidontukea saavien henkilöiden asteittaista siirtymistä työelämään yhdistämällä varhaiskasvatuspalvelut ja taloudellinen tuki, joiden saantiedellytykset ja muut ehdot selvitetään ja ratkaistaan vuoden 2012 loppuun mennessä.

Kokemuksesta tiedän, että kaikki koti- ja päivähoidon ja työelämän yhdistämis-/joustavoittamistoimepiteet vaativat rahaa. Päiväkodit eivät pysty tuottamaan osapäivähoitoa yhtä kustannustehokkaasti kuin kokopäivähoitoa, jolloin hoitomaksun alennusta pitää subventoida. Myös osittaisen hoitorahan korotus vaatii rahaa. Tämä ei siis ole vain kannustamiskysymys. Kuntiin valtionosuuksiin kohdistuvat leikkaukset eivät ainakaan paranna mahdollisuuksia joustavien ja edullisten päivähoitopalveluiden tarjontaan, päinvastoin.

Mielenkiinnolla jään odottamaan hallituksen toimenpiteitä työn ja perhe-elämän yhdistämisen helpottamiseksi. Edelleen myös mieltäni askarruttavat ne 150 000 lasta, jotka elävät köyhyysrajan alapuolella. Selvittelyjen sijaan nyt olisi ollut tekojen aika.

Linkki HS:n mielipidekirjoitukseeni (alkuperäisellä otsikolla)

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Halllitusohjelma 2011, perhepolitiikka

Turpiin tuli

Keskiviikko 20.4.2011 klo 23:10 - Virpi Korhonen

Muutama päivä on mennyt vaalitulosta sulatellessa. Nurmijärvellä tuloksemme oli katastrofaalinen, menetimme kannatustamme miltei kaksitoista prosenttiyksikköä viime eduskuntavaaleista. Joka neljäs nurmijärveläinen äänesti perussuomalaisia. Seuraavat neljä vuotta vietämme oppositiossa.

Omaan tulokseeni olen tyytyväinen, 1292 äänellä 6. sija keskustan listalla ja ensikertalaisista paras tulos. Olosuhteisiin nähden voidaan sanoa, että jokainen ääni oli kovan työn takana. Sain ääniä mukavasti ympäri Uuttamaata.

Palaan siviilityöhöni tutkijaksi toukokuun alussa. Näillä näkymin kolmivuotinen tutkimusprojektini on saamassa rahoitusta, johon sisältyy mahdollisesti myös tutkijavaihto Yhdysvaltoihin. Perhe lähtee matkalle mukaan, joka ajoittuu vuoden 2013 kevääseen. Haluaisin myös saattaa jatko-opintoni loppuun.

Työ kunnanvaltuustossa ja sivistyslautakunnan puheenjohtajana jatkuu. Tällä viikolla ovat illat sujuneet kokouksissa. Vietän vielä ensi viikon vapaalla, nautin perheen kanssa pääsiäisestä ja vapusta.

Lämmin kiitos vielä kaikille minua tukeneille. Ensi vaaleissa lähtökohta on huomattavasti parempi, läpimeno silloinkin tavoitteena.

 

 Äänimääräni Uudellamaalla 17.4.2011 eduskuntavaaleissa

Askola

1

Espoo

192

Hanko

0

Vantaa

143

Hyvinkää

54

Inkoo

1

Järvenpää

50

Karjalohja

3

Karkkila

10

Kauniainen

3

Kerava

29

Kirkkonummi

27

Lapinjärvi

1

Loviisa

3

Lohja

35

Myrskylä

2

Mäntsälä

15

Nummi-Pusula

8

Nurmijärvi

572

Pornainen

6

Pukkila

0

Porvoo

23

Raasepori

5

Sipoo

6

Siuntio

1

Tuusula

48

Vihti

54

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vaalitulos 2011

Vaalipäivän aattona

Lauantai 16.4.2011 klo 23:13 - Virpi Korhonen

Viimeiset mainokset jaettiin äsken postilaatikoihin. Huominen on varmasti helpotus jokaiselle ehdokkaalle. Tänä viikonloppuna alkoi tuntua jo siltä, että sekä ehdokkaat että äänestäjät alkoivat väsyä koko touhuun.

Kampanjoinnissa oikeastaan vaikeinta on itsensä kehuminen, jossa olen aika surkea. Olen ajatellut, että teot ja poliittinen kokemus puhuvat puolestaan, mutta tiedän olevani siinä väärässä.

Tänään minulta kysyttiin, että pystynkö yleensä vaikuttamaan mihinkään, jos tulen valittua. Lupaan, että jos puolueeni on hallituksessa, hallitusohjelma tulee sisältämään lisää tukea lapsiperheille ja omaishoitajille. Näihin keskusta on sitoutunut. Jos leikkauksiin joudutaan, emme leikkaa lapsiperheiltä emmekä kaikkein köyhimmiltä.

Huominen vaalipäivä kuluu perheessämme lapsen jalkapalloharrastuksen parissa. Illalla läheiseni tulevat meille syömään, jonka jälkeen lähdemme vaalivalvojaisiin. Vaalivalvojaisia vietetään Bowling Housessa Nurmijärvellä, jonne kaikki ovat tervetulleita klo 19.30 alkaen.

Kiitän sydämestäni kaikkia niitä ihmisiä, jotka ovat tukeneet minua kampanjani aikana!

 

Terveisin Virpi

PS. Sähköpostiini tuli yksi virheellisellä sähköpostiosoitteella ollut kysymys kouluruokailusta, johon en pystynyt vastaamaan. Viestin kirjoittajalle terveisenä, että ruuan laatuun ja hintaan kannattaa vaikuttaa kunnallispäättäjien kautta. Yksi kansanedustajaehdokas juuri kertoi, että kaupungin ateriapalveluiden tuottajalle oli alettu maksaa syötyjen annosten mukaan. Kouluruuan laatu ja maku oli kuulemma parantunut huomattavasti.

Kommentoi kirjoitusta.

Vaalirahaa

Keskiviikko 13.4.2011 klo 23:14 - Virpi Korhonen

Kampanjani alkaa kääntyä ehtoopuolelle. Paljon on silti vielä äänestäjiä, jotka eivät ole valinneet ehdokastaan. Tänäänkin tapasin useita Hyvinkään Prismassa kampanjoidessani. Oli mukavaa jutella ihmisten kanssa lämpimissä sisätiloissa.

Ehdokkaat avaavat vaalirahoitustaan ennen vaaleja osoitteessa www.puoluerahoitus.fi. Joitakin ilmoituksia on jo tullut sivuille, loppujen pitäisi ilmestyä sivuille pe 15.4. mennessä.

Ehdokkaiden kampanjoissa on valtavia eroja. Ensikertalaisten kampanjabudjetit pyörivät tavallisesti 10 000 euron molemmin puolin, kansanedustajilla ne ovat 30 000 - 50 000 euron luokkaa. Poikkeuksiakin tietysti on, lehdet varmasti uutisoivat näistä näkyvästi.

Suurin osa ehdokkaista rahoittaa kampanjansa pääasiassa omalla rahalla tai pankkilainalla. Yritysraha on tällä kertaa tiukassa. Demareilla puoluejärjestöt jakavat isojakin vaalitukia ehdokkailleen, samoin ay-rahaa tuntuu olevan liikkeellä.

Vuosi sitten kävimme aviomieheni kanssa periaatekeskustelun ehdokkuudestani. Sovimme, että hän hoitaa kampanjoinnin aikana lapset ja kodin. Minä puolestaan sitouduin siihen, että senttiäkään ei oteta vaaleihin lainaa. Vuosi onkin vierähtänyt varainkeruussa mitä erilaisimpien tapahtumien merkeissä. Samalla on tullut tehtyä vaalityötä. Tuleva viikonloppu näyttää, paljonko äänelle loppujen lopuksi kertyy hintaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vaalirahoitus, 2011

Virpiltä kysyttyä

Maanantai 11.4.2011 klo 12:05 - Virpi Korhonen

Sähköpostiin satelee kysymyksiä kannoistani erinäisiin asioihin. Tässä muutama vastaukseni äänestyspäätöksen helpottamiseksi.

Sukupuolineutraali avioliitto ja adoptio-oikeus

Ihminen on kohdattava ihmisenä, kaikille suomalaisille on taattava samanlaiset oikeudet. Olen nähnyt elämäni aikana niin paljon lapsia, jotka elävät ilman pysyvää aikuissuhdetta. Nämä lapset ansaitsevat oman perheen ja kodin. Rakkaus ja hyvä vanhemmuus ei katso seksuaalista suuntautumista.

Pakkoruotsi

Mielestäni kielten opiskelu on tärkeää. Kaksikielisillä alueilla ruotsin kielen opiskelu varmasti motivoi nuoria. Itärajalla sen sijaan venäjän kielen osaaminen on ruotsia tärkeämpää. Kielten monipuolisen opiskelun tulee olla peruskoulussa pakollista, mutta ruotsin kielen pakollisuudesta voidaan mielestäni luopua.

Turkistarhaus

Mielestäni turkistarhauksesta pitäisi luopua. Se ei onnistu hetkessä, mutta pyrkiä siihen. Nyt se on monen ihmisen elinkeino. Keskustassa on myös tarhauksen kannattajia. Monenlaiset mielipiteet ovat kuitenkin meillä sallittuja.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Vaalirahoitusilmoitus

Perjantai 8.4.2011 klo 22:13 - Virpi Korhonen

Annoin tänään ennakkoilmoituksen vaalirahoituksestani, joka löytyy kokonaisuudessaan täältä.

Vaalikampanjani kokonaiskulut ovat n. 10 000 euroa, josta rahoitan omalla rahalla reilut 2000 euroa ja puolueyhdistykseni 800 euroa. Yksityishenkilöiltä kerätty 6443 euron tuki sisältää 1300 euroa rahalahjoituksia, loput ovat kampanjatuotteiden myynnistä saatuja tuloja.

Henkilökohtaiseen lehti-ilmoitteluun käytin n. 1400 euroa, esitteiden ja muun painetun jakomateriaalin hankintaan 1600 euroa. Ulkomainosjulisteet maksoivat 150 euroa, mainospohjat ovat toiselta ehdokkaalta lainassa.

Myytävien kampanjatuotteiden hankintakulut olivat noin 2500 eur. Muut 3000 euron vaalikulut sisältävät mm. 800 euron ehdokasmaksun puolueelle, tukiryhmän kampanjatakkeja, valokuvauskuluja ja kampanjan ei-painetun jakomateriaalin hankintakuluja.

Täsmennyksenä todettakoon, että edellä kuvattu vaalirahailmoitus koskee henkilökohtaista kampanjaani. Nurmijärven ehdokkaiden yhteiskampanjan maksaa Keskustan kunnallisjärjestö. Kunnallisjärjestö perii meiltä luottamushenkilöiltä 15 % puolueveroa, jota maksetaan jokaisesta kokouspalkkiosta. Kertyneillä varoilla katetaan puolueen yleismainontaa eduskunta- ja kunnallisvaaleissa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vaalirahoitus 2011

Vanhemmat kirjoitukset »